Suomalaisten enemmistö kannattaa eläkekattoa

Lue tiivistelmä

Yli puolet suomalaisista haluaa, että eläkkeille asetettaisiin yläraja eli eläkekatto, kertoo Ilta-Sanomien Iro Researchilta hankkima kyselytutkimus.

57 prosenttia kannattaa eläkekattoa ja 24 prosenttia vastustaa sitä, ja innokkaimpia kannattajia ovat yli 75-vuotiaat.

Iro Researchin Juho Rahkonen arvioi, että kyse on ennen kaikkea oikeudenmukaisuuden tunteesta, sillä keskieläke on noin 2 100 euroa.

Kyselyssä selvitettiin myös sitä, mihin suomalaiset eläkekaton asettaisivat. Otannan keskiarvoksi muodostui reilut 7 000 euroa.

Näytä lisää

Selvästi yli puolet suomalaisista kannattaa Suomeen eläkekattoa, käy ilmi Ilta-Sanomien Iro Researchilta hankkimasta kyselytutkimuksesta.

57 prosenttia suomalaisista kannattaa eläkekattoa. Eläkekattoa vastustaa 24 prosenttia suomalaisista. Loput eivät osaa kertoa kantaansa kysymykseen.

– Kyllä tulos kertoo siitä, että suomalaiset haluavat, että tulot jakautuisivat nykyistä tasaisemmin, analysoi Iro Researchin asiakkuusjohtaja Juho Rahkonen.

Rahkonen huomauttaa, että eläkekatto koskisi toteutuessaan lopulta pientä joukkoa.

– Enemmän tässä taitaa olla kyse periaatteesta ja oikeudenmukaisuuden tunteesta.

Eläketurvakeskuksen mukaan viime vuonna keskieläke oli 2 100 euroa ja mediaanieläke 1 900 euroa. Mediaanieläke tarkoittaa kaikkien eläkkeiden keskimmäistä arvoa.

Lue lisää: Laskelma: Näin paljon Suomi säästäisi, jos eläkekatto olisi 6 200 tai 4 200 euroa

Ikäryhmittäin vertailtuna eläkekaton kannatus on suurinta yli 75-vuotiaiden keskuudessa. Heistä peräti 63 prosenttia kannattaa eläkekattoa. Matalinta eläkekaton kannatus on 18–24-vuotiaiden keskuudessa. Heistä vain 34 prosenttia kannattaa eläkekattoa.

– Vanhemmat ikäluokat tietävät eläkkeensaajien todellisuuden. Varmasti ajattelu lähtee siitä, että kun keskieläke on siellä 2 000 euron molemmin puolin, niin miksi jonkun pitäisi saada ihan mahdottoman paljon suurempaa eläkettä.

– Nuorten poikkeava mielipide johtuu varmasti siitä, että asia ei ole kymmeniin vuosiin vielä ajankohtainen. Monet nuoret ajattelevat varmasti niin, että kaikki mikä liittyy eläkkeisiin, siinä on jokin koira haudattuna. Varmasti nuorilla on paljon epätietoisuutta ja epäluuloisuutta koko järjestelmää kohtaan.

– Toinen puoli on se, että eläkekattohan ei koskisi nykyisiä eläkkeitä ja jos eläkekatto otettaisiin käyttöön, niin se koskisi vasta tulevia eläkeläisiä.

Halutaan nallekarkkien jakautuvan vähän tasaisemmin myös eläkeläisillä.

Viime vuonna keskieläke oli 2 100 euroa. Kuva: Jussi Nukari

Rahkonen huomauttaa, että työikäisten suomalaisten enemmistö kannattaa eläkekattoa.

– Työelämässä olevat ihmiset alkavat olla jo tietoisia eläkekysymyksistä.

Missään ikäryhmässä enemmistö ei vastusta eläkekattoa. Kansan viesti näyttää siis olevan hyvin selvä: eläkekattoa halutaan.

– Voi hyvin sanoa, että eläkekatolle on kansan keskuudessa merkittävää tukea.

TUTKIMUKSESTA käy ilmi, että keskustan ja kristillisdemokraattien kannattajat suhtautuvat eläkekattoon myönteisimmin. Kyseisten puolueiden äänestäjistä 72 prosenttia kannattaa eläkekattoa. Keskustan äänestäjistä 12 prosenttia ja Kd:n kannattajista 10 prosenttia vastustaa eläkekattoa.

Rahkonen arvelee, että keskustan kannattajien eläke­kattointo perustuu keskustan äänestäjien demografiaan: keskustan äänestäjien keskuudessa on merkittävästi pienituloisia maaseudun eläkeläisiä.

Iro Researchin Juho Rahkonen. Kuva: Kuva-Ahti / Iro Research

Myös Sdp:n, vihreiden, vasemmistoliiton ja Rkp:n äänestäjien selvä enemmistö kannattaa eläkekattoa.

– Ajatus etenkin vasemmalla on varmasti se, että halutaan nallekarkkien jakautuvan vähän tasaisemmin myös eläkeläisillä, Rahkonen analysoi.

Perussuomalaisten kannattajista eläkekaton puolesta on tasan puolet.

Kokoomuksen kannattajat eläkekattokysymys jakaa käytännössä puoliksi. 46 prosenttia kannattaa ja 47 prosenttia vastustaa eläkekattoa.

– Kokoomuksen kannattajat ovat keskimäärin suurituloisempia kuin muiden puolueiden kannattajat ja sitä myöden myös tulevia isoa eläkettä saavia on kokoomuslaisten keskuudessa enemmän, Rahkonen sanoo ja jatkaa:

– On silti hieman yllättävää, että kokoomuksenkin kannattajista eläkekattoa kannattaa liki puolet.

MIEHET kannattavat tutkimuksen mukaan eläkekattoa enemmän kuin naiset. Naisista 54 prosenttia kannattaa ja 20 prosenttia vastustaa eläkekattoa. Miehistä 59 prosenttia kannattaa ja 27 prosenttia vastustaa eläkekattoa.

– Tämä on ehkä hieman yllättävää, koska tiedossa on, että naiset saavat keskimäärin pienempää eläkettä kuin miehet, Rahkonen sanoo.

KYSELYTUTKIMUKSESSA selvitettiin myös sitä, mihin suomalaiset eläkekaton asettaisivat. Otannan keskiarvoksi muodostui reilut 7 000 euroa.

Aineistoista selviää, että vanhemmat kannattavat nuoria korkeampaa eläkekattoa. Yli 75-vuotiaat asettaisivat eläkekaton noin 8 500 euroon, kun taas 18–24-vuotiaat asettaisivat eläkekaton noin 5 700 euroon.

Monissa muissa maissa on jo käytössä yläraja, jota enemmän henkilölle ei makseta eläkettä. Eläketurvakeskuksen kehityspäällikkö Jari Kannisto ei ole innostunut eläkekatosta. Se ei hänen mukaansa säästäisi yhteiskunnan varoja.

– Katottomuus on yksi suomalaisen eläkejärjestelmän etuja, hän sanoi hän huhtikuussa Ilta-Sanomille.

Maissa, joissa on eläkekatto, on kehittynyt rinnakkaisia järjestelmiä. Kaikilla ei ole mahdollisuutta päästä niihin, ja usein ne suosivat hyvissä asemissa olevia. Niitä varten tarvitaan eläkevakuutusyhtiöitä ja rahaa. Kannisto huomauttaa, että tämä kaikki kasvattaa byrokratiaa.

– Meillä on yksi järjestelmä, jonka kautta maksetaan käytännössä kaikki eläkkeet. Systeemimme on läpinäkyvä ja yksinkertainen, ja sen hallinnolliset kulut ovat pienet, hän sanoi.

Kysely

Tutkimuksen toteutus

• Iro Research toteutti kyselytutkimuksen 19.–31. elokuuta internetpaneelissa.

• Kyselytutkimukseen vastasi 1 000 suomalaista.

• Tutkimuksen otos painotettiin iän, sukupuolen, maakunnan, koulutuksen sekä puoluetaustan mukaan vastaamaan suomalaista väestöä valtakunnallisesti.

• Tutkimuksen tilastollinen virhemarginaali on enintään 3,2 prosenttiyksikköä suuntaansa.

Oikaisu 7.9. kello 10.27: Korjattu Juho Rahkosen sitaattia, jossa sanottiin aiemmin, että ”naiset saavat pienempää eläkettä kuin naiset”. Oikea sisältö on: ”naiset saavat pienempää eläkettä kuin miehet”.