Suomalaisten pelko sotilaallisen kriisin ulottumisesta Suomen maaperälle on vähentynyt selvästi

Lue tiivistelmä

Alle puolet suomalaisista pitää sotilaallisen kriisin ulottumista Suomeen todennäköisenä, kun vielä vuosi sitten osuus oli 60 prosenttia.

Iro Researchin asiakkuusjohtaja Juho Rahkonen selittää muutosta Ukrainan sotaan turtumisella ja vahvalla luottamuksella Nato-jäsenyyteen.

Vasemmistoliiton ja vihreiden kannattajat pitävät kriisiä epätodennäköisempänä kuin oikeistopuolueiden kannattajat.

Iro Research toteutti kyselyn elokuussa ja siihen vastasi 1 000 suomalaista.

Näytä lisää

SUOMALAISTEN pelko sotilaallisen kriisin ulottumisesta Suomen maaperälle on vähentynyt selvästi reilussa vuodessa, käy ilmi Ilta-Sanomien Iro Researchilta hankkimasta kyselytutkimuksesta.

Kun vielä viime vuoden heinäkuussa 60 prosenttia suomalaisista piti erittäin tai melko todennäköisenä sitä, että sotilaallinen kriisi ulottuu seuraavan 5–10 vuoden aikana Suomen maaperälle, nyt enää 46 prosenttia.

– Kansalaisten pelko sotilaallisen kriisin ulottumisesta Suomeen on vähentynyt aivan merkittävästi, kiteyttää Iro Researchin asiakkuusjohtaja Juho Rahkonen.

Mikä selittää näin voimakasta muutosta?

– On totuttu, turruttu ja väsytty siihen, että naapurimaamme käy sotaa. Toisaalta ei ole merkkejä siitä, että Venäjästä olisi suoraa sotilaallista uhkaa meille, Rahkonen sanoo.

– Vaikka tänne on tullut ja harhautunut drooneja, niin siitä huolimatta ei ole ollut merkkejä siitä, että kriisi laajentuisi Suomen maaperälle.

Rahkonen arvelee, että tulosten takana on myös vahva luottamus Nato-jäsenyyden voimaan.

Iro Researchin Juho Rahkonen. Kuva: Kuva-Ahti / Iro Research

– Tuntuu, että ihmiset ovat nyt todella sisäistäneet, että olemme Natossa ja että siitä on oikeasti turvaa meille. Luottamus Naton turvatakuisiin on varmasti vahvaa.

– Vaikka Trump sekoilee, niin sen ei nähdä suoraan heikentävän suomalaisten turvallisuutta tai Naton uskottavuutta.

Rahkosen analyysin mukaan pelon vähentymistä voi selittää myös se, että Suomi on tehnyt paljon panostuksia omaan puolustukseensa.

– Vaikka tavaraa on ilmassa ja öljynjalostamoissa räjähtelee aivan lähialueillammekin, niin meillä on silti vahva usko siihen, että puolustuksemme on hoidettu hyvin, eikä akuuttia meihin kohdistuvaa sotilaallista uhkaa ole.

Rahkonen kuitenkin huomauttaa, että edelleen 46 prosenttia suomalaisista pelkää, että sotilaallinen kriisi ulottuu Suomeen lähitulevaisuudessa.

– Pelko ei ole kadonnut, mutta on se selvästi vähentynyt.

Kansalaisista aiempaa harvempi pelkää Suomen joutuvan sotilaalliseen kriisiin. Kuva sotaharjoituksesta Helsingin Kruununhaassa vuodelta 2025. Kuva: Lassi Rinne

Tuoreen kyselytutkimuksen perusteella 11 prosenttia suomalaisista pitää sotilaallisen kriisin ulottumista Suomen maaperälle erittäin todennäköisenä seuraavan 5–10 vuoden aikana. Melko todennäköisenä sitä pitää 35 prosenttia.

Melko epätodennäköisenä sotilaallista kriisiä pitää 36 prosenttia ja erittäin epätodennäköisenä seitsemän prosenttia suomalaisista.

Kyselyaineiston perusteella miehet pitävät sotilaallisen kriisin ulottumista Suomeen epätodennäköisempänä kuin naiset. Naisista 49 prosenttia pitää kriisiä erittäin tai melko todennäköisenä, miehistä 43 prosenttia.

– Useimmilla miehillä on omakohtainen kokemus armeijasta, ja sitä kautta on suurempi luottamus maanpuolustukseen ja tähän järjestelmään kuin naisilla, joista harva on armeijaa käynyt, Rahkonen arvioi sukupuolten välistä eroa tuloksissa.

Kun vertailua tehdään ikäluokittain, käy ilmi, että nuoret aikuiset ja eläkeikäiset pitävät sotilaallisen kriisin todennäköisyyttä pienempänä kuin 35–64-vuotiaat.

Nuorten vähäisempi huoli liittyy Rahkosen analyysin mukaan siihen, että nuorilla ei ole syvällistä suhdetta Suomen edellisiin sotiin esimerkiksi isovanhempiensa kautta.

– Lisäksi nuoret varmasti altistuvat vähemmän sotauutisoinnille kuin perinteistä mediaa ja kansainvälistäkin mediaa enemmän seuraavat ikäluokat.

Oikeistolaiset pitävät sotilaallista kriisiä Suomen alueella todennäköisempänä kuin vasemmistolaiset, ilmenee kyselytutkimuksesta. Kuva harjoituksesta Turusta vuodelta 2026. Kuva: Vesa-Matti Väärä

Vasemmistoliiton ja vihreiden kannattajista selvä enemmistö arvioi sotilaallisen kriisin epätodennäköiseksi, kun taas kokoomuksen, perussuomalaisten, Rkp:n ja kristillisdemokraattien kannattajien enemmistö arvioi sotilaallisen kriisin todennäköiseksi.

Rahkosen mukaan tulokset ovat puoluepoliittisessa vertailussa paradoksaalisia. Tulosten perusteella voi Rahkosen mukaan tehdä johtopäätöksen, jonka mukaan vasemmistolaisesti ajattelevat luottavat enemmän Suomen puolustuskykyyn kuin oikeistolaisesti ajattelevat.

– Tietenkin taustalla voi olla myös se, että vihreiden ja vasemmiston kannattajissa muut asiat herättävät enemmän huolta kuin tällaiset kovan turvallisuuden asiat. Vasemmistossa ja vihreissä huolta aiheuttavat sotilaallisten kriisien sijaan ilmastokriisin ja sosiaalisen eriarvoisuuden kysymykset, Rahkonen sanoo.

– Oikeistolaisten mielenmaisemassa nämä kovan turvallisuuden kysymykset ovat jatkuvasti läsnä. Turvallisuuskäsitys on puoluekentän oikealla laidalla hieman yksiniittisempi kuin vasemmalla.

Sdp:n kannattajien keskuudessa kannat jakaantuvat käytännössä tasan, samoin keskustan kannattajien.

Kysely

Tutkimuksen toteutus

• Iro Research toteutti kyselytutkimuksen 19.–31. elokuuta internetpaneelissa.

• Kyselytutkimukseen vastasi 1 000 suomalaista.

• Tutkimuksen otos painotettiin iän, sukupuolen, maakunnan, koulutuksen sekä puoluetaustan mukaan vastaamaan suomalaista väestöä valtakunnallisesti.

• Tutkimuksen tilastollinen virhemarginaali on enintään 3,2 prosenttiyksikköä suuntaansa.