Tarton yliopiston koulutusinnovaatioiden professori Margus Pedasten mukaan yksi syy Viron menestykseen on maan panostaminen varhaiskasvatukseen.
Suomalaisnuorten oppimistulokset jatkavat laskuaan. Eri maiden oppimistuloksia mittaavat Pisa-tulokset laskivat Suomessa vuonna 2025 kaikilla osa-alueilla.
Kolmen vuoden välein tehtävissä Pisa-kokeissa mitataan 15-vuotiaiden luonnontieteiden, matematiikan ja lukutaidon osaamista. Tänä vuonna mitattiin myös digitaalista oppimista.
Aiheeseen liittyvät julkaisut
Vuonna 2025 pääarviointiaineena oli luonnontieteet. Vuodesta 2022 suomalaisnuorten keskiarvo laski 511 pisteestä 504 pisteeseen.
Pisa-tutkimuksen kansallinen tutkimusjohtaja Arto Ahonen toteaa suoraan, ettei Suomi voi enää kutsua itseään koulutuksen mallimaaksi:
– Kyllä se aika on mennyt ohi, Ahonen sanoo.
Arto Ahosen mukaan Suomen aika koulutuksen mallimaana on ohi. Kuva: Jussi Helttunen
Laskusuunnasta huolimatta Suomi sijoittuu edelleen kehittyneiden maiden, eli OECD-maiden, keskiarvoa korkeammalle kaikilla osa-alueilla. Luonnontieteissä Suomi on nyt Pisa-tutkimuksen 12. sijalla ja matematiikassa 23. sijalla. Lukutaidossa Suomi on seitsemästoista.
Tilastojen kärkipäässä korostuvat Itä-Aasian maat, eurooppalaisista Pisa-kokeissa pärjäsivät erityisesti virolaiset ja irlantilaiset.
– Isossa kuvassa osaaminen on laskenut lähes kaikkialla, mutta esimerkiksi Virossa osaaminen on laskenut vähemmän kuin muualla, Ahonen selittää.
Huolestuttavaa on Ahosen mielestä etenkin lukutaidon jatkuva heikentyminen. Pisa-tulosten perusteella jo joka neljäs suomalaisnuori lukee heikosti. Poikien kohdalla tilanne on vielä synkempi, sillä heikon tuloksen sai vuonna 2025 jo joka kolmas. Vastaavasti vuonna 2006 heikkoja lukijoita suomalaisnuorista oli vain 7 prosenttia.
Viime vuonna lukutaitopisteiden keskiarvo oli Suomessa enää 474. Laskua vuodesta 2022 on siis jopa kuusitoista pistettä. Vielä vuonna 2006 lukutaitopisteiden keskiarvo oli 546.
– Lukutaito toimii välineenä myös muihin kokeen osa-alueisiin. Heikko lukutaito heijastuu siis myös matematiikkaan ja luonnontieteisiin, joissa on paljon tekstisisältöjä, Ahonen kertoo.
Ahosen mukaan lukutaidon lasku selittyy lukuharrastuneisuuden vähenemisellä. Kun lukeminen vähenee, vaikean tekstin ymmärtäminen muuttuu vaikeammaksi.
Erityistä huomiota Ahonen kiinnittää tulosten tulkinnassa koulujen sisäisiin eroihin. Vaikka erot koulujen välillä ovat edelleen OECD-maiden keskiarvoa pienempiä, osaamiserot koulujen sisällä ovat jo huomattavasti OECD-maiden keskiarvoa suurempia.
– Pahimmillaan tilanne voi siis olla se, että samassa koulussa on oppilaita, jotka ovat teknisesti samalla luokalla, mutta osaaminen on jäänyt jälkeen. Eli yksi on yhdeksäsluokkalaisen tasolla ja toinen kuudesluokkalaisen tasolla, Ahonen havainnollistaa.
