Suomen Yrittäjät julkaisi miljardien säästöohjelman

Lue tiivistelmä

Suomen Yrittäjät esittää 5,7–8,6 miljardin euron sopeutusohjelmaa julkisen talouden vahvistamiseksi.

Ohjelma sisältää muun muassa eläkekorotusten jarrutusta, päivähoitomaksujen kiristyksiä ja työajan pidentämistä.

Suomen Yrittäjien puheenjohtaja Petri Salminen vaatii velkajarrusta kiinni pitämistä, koska Suomi velkaantuu liian nopeasti.

Pääekonomisti Päivi Puonti pitää liikenteen verotuksen miljardin euron uudistusta merkittävimpänä veroratkaisuna.

Näytä lisää

Suomen Yrittäjät on julkaissut sopeutusohjelman, joka vahvistaisi julkista taloutta 5,7–8,6 miljardilla eurolla.

Lista sisältää menosäästöjä 3,4–5,9 miljardia euroa, tulojen lisäämistä 1,8 miljardilla eurolla ja yritys– ja verotukien leikkauksia 0,5–0,8 miljardilla eurolla.

Valtiovarainministeriö on arvioinut ensi vaalikauden sopeutustarpeeksi noin 8–11 miljardia euroa.

Yrittäjien tavoitteena on vakauttaa julkinen talous kiristämättä työn ja yrittämisen verotusta.

– Velkajarrusta on pidettävä kiinni. Suomi velkaantuu edelleen liian nopeasti. Yritysten kannalta on aivan keskeistä, että julkinen talous saadaan kestävälle uralle, Suomen Yrittäjien puheenjohtaja Petri Salminen sanoo tiedotteessa.

Yrittäjien ohjelmassa painopiste on menojen vähentämisessä. Säästöjä kohdistuisi muun muassa eläkkeisiin, sosiaaliturvaan, hyvinvointialueisiin, koulutukseen ja julkisiin hankintoihin.

Työeläkkeiden vuosittaisia korotuksia pienennettäisiin määräajaksi. Yrittäjät esittää esimerkiksi, että työeläkeindeksin nousua jarrutettaisiin neljän vuoden ajan. Vaihtoehtoisesti indeksiä muutettaisiin siten, että hintojen kehitys vaikuttaisi siihen nykyistä enemmän ja palkkojen kehitys vähemmän.

Eläkkeen karttumista rajattaisiin palkattomilta jaksoilta. Nykyisin eläkettä kertyy esimerkiksi ansiosidonnaisen työttömyysturvan, sairauspäivärahan ja opiskelun ajalta. Vanhempainvapaan aikainen karttuma kuitenkin säilytettäisiin.

Sosiaaliturvaetuuksien automaattisista indeksikorotuksista siirryttäisiin vuosittaiseen harkintaan. Perustoimeentulotuki, takuueläke ja vammaisetuudet voitaisiin kuitenkin jättää Yrittäjien mielestä muutoksen ulkopuolelle.

Yrittäjät hakisi hyvinvointialueilta säästöjä muun muassa uudistamalla palveluverkkoa ja lisäämällä yksityisten yritysten käyttöä palvelujen tuottamisessa. Myös palveluvelvoitteita muutettaisiin, mutta ohjelmassa ei täsmennetä miten.

Yrittäjät haluaa, että nykyistä suurempi osa ammatillisesta koulutuksesta olisi kaksivuotista kolmivuotisen sijaan.

Pääekonomisti Päivi Puonti kertoo, että Yrittäjien ohjelmassa liikenteen verotuksen uudistamisella haetaan miljardin euron lisätuloja. Kuva: Saara Mansikkamäki / HS

Lisätuloja haettaisiin muun muassa liikenteen verotuksesta. Yrittäjien mukaan liikenteestä saatavat verotulot ovat sähköautoilun yleistymisen vuoksi putoamassa nykyjärjestelmällä noin neljästä miljardista kolmeen miljardiin euroon vuoteen 2030 mennessä.

Yrittäjät ehdottaa, että verotuksen painopistettä siirrettäisiin nykyistä enemmän ajoneuvojen käyttöön ja ajettuihin kilometreihin.

– Merkittävin verotuksellinen vaikutus on ohjelmassamme liikenteen verotuksen uudistamisessa, josta haemme miljardia euroa. Pidämme tärkeänä myös yritystukien ja verotukien karsimista, Suomen Yrittäjien johtaja, pääekonomisti Päivi Puonti sanoo.

Yrittäjät poistaisi puhtaan siirtymän investointivero­hyvityksen ja karsisi toimiala­kohtaisia yritystukia.

Varhaiskasvatuksen asiakasmaksuja voitaisiin kiristää alentamalla tulorajoja ja tarkistamalla sisaralennuksia.

Toisesta samantasoisesta tutkinnosta perittäisiin lukukausimaksu.

Ohjelmaan sisältyy lisäksi rakenneuudistuksia, joiden vaikutuksia ei ole laskettu mukaan 5,7–8,6 miljardin euron kokonaisuuteen.

Yksi niistä on työajan pidentäminen. Yrittäjät esittää yhtenä keinona yhden ylimääräisen työpäivän tekemistä vuodessa. Lisäksi järjestö haluaa arvioida julkisen sektorin loma- ja työaikajärjestelyjä.

Yrittäjät esittää myös eläkeiän nostamisen nopeuttamista ja sen sitomista nykyistä vahvemmin elinajanodotteen muutokseen.

Suomen Yrittäjien sopeutusohjelma

Menosäästöt 3,4–5,9 mrd. €

1. Työeläkejärjestelmän tehokkuuden parantaminen 150–1 000 milj. €

2. Työeläkeindeksien kasvun hidastaminen 500–800 milj. €

3. Eläkekarttuman rajaaminen palkattomilta jaksoilta 100–200 milj. €

4. YEL- ja MyEL-järjestelmien yhdistäminen 100–150 milj. €

5. Sosiaaliturvaindeksien automaattisten korotusten poistaminen 300–500 milj. €

6. Puolustusvoimien toimintamenojen ja hankintojen indeksitarkistukset 150 milj. €

7. Yleisradion indeksikorotusten jäädyttäminen kahdeksi vaalikaudeksi 100 milj. €

8. Valtion omistajaohjauksen tehostaminen 200 milj. €

9. Hyvinvointialueiden tehtävien ja rakenteiden uudistaminen 1 000–1 500 milj. €

10. Julkisten hankintojen uudistamisen loppuunsaattaminen 300–800 milj. €

11. Koulutusjärjestelmän rakenteellinen uudistaminen 200–240 milj. €

12. Kuntien valtionosuusjärjestelmän uudistaminen 200 milj. €

13. Valtion virastorakenteen uudistaminen 100 milj. €

Tuloja lisäävät toimet 1,8 mrd. €

1. Kiinteistöveron ja maapohjan veron uudistus 200 milj. €

2. Kaivosverotuksen uudistaminen 150–200 milj. €

3. Liikenteen verotuksen uudistaminen 1 mrd. €

4. Varhaiskasvatuksen asiakasmaksujen uudistaminen 100 milj. €

5. Lukukausimaksut toisen samantasoisen tutkinnon suorittaville 100 milj. €

6. Yleishyödyllisten yhteisöjen sijoitustuottojen verotuksen uudistaminen 250 milj. €

Yritys- ja verotukien karsiminen 0,5–0,8 mrd. €

1. Puhtaan siirtymän investointiverohyvityksen poistaminen 200–500 milj. €

2. Toimialakohtaisten yritystukien karsiminen 300 milj. €

Kasvua ja tuottavuutta vahvistavat rakenteelliset uudistukset

1. Työajan pidentäminen

2. Eläkeiän nostaminen

3. Tekoälyn ja automaation laaja käyttöönotto julkisella sektorilla