Tomi Solakivi: Polttoaineveron alennus on nopein tapa laskea bensan hintaa

Polttoaineiden verotuksen alentaminen olisi nopein keino laskea bensan pumppuhintoja.

Turun yliopiston apulaisprofessori Tomi Solakivi sanoo, että veron alennus näkyisi hinnassa lähes heti.

Pääministeri Petteri Orpon hallitus valmistelee parhaillaan toimenpidepakettia bensahintojen helpottamiseksi.

Jakeluvelvoitteen alentaminen on epävarmempi keino.

Hallituksella ei ole mitään takuuvarmaa taikakeinoa, jolla bensan pumppuhinta saataisiin nopeasti ja roimasti alas.

Pääministeri Petteri Orpon (kok) hallitus valmistelee parhaillaan pakettia, jolla se voisi helpottaa kansalaisten ja ammattiautoilijoiden asemaa bensapumpulla.

Esimerkiksi 95-oktaanisella bensiinillä on voitu maksaa viime aikoina jossain päin Suomea yli 2,50 euroa litralta. Viikonloppuisin hinnat ovat usein halvempia kuin alkuviikosta; eilen 95-bensiinin keskihinta oli polttoaine.netin mukaan 2,19 euroa litralta.

Diesel on jo tovin ollut kalliimpaa kuin 95-oktainen bensiini.

Bensa on viime aikoina maksanut yli 2,20 euroa litralta. Paikoin hinta on ylittänyt 2,50 euroa. Kuva: Antti Hämäläinen

Orpo ja ministerit eivät ole kertoneet kikkapakettiaan. Kyseeseen voivat tulla esimerkiksi polttoaineveron lasku, jakeluvelvoitteen lasku, työmatkavähennyksen parantaminen, polttoaineiden arvonlisäveron alennus sekä ammattidiesel, eli veronpalautus ammattiliikenteelle.

Turun yliopiston kauppakorkeakoulun apulaisprofessori Tomi Solakiven mukaan verotuksen alentaminen on nopein keino, jos bensan pumppuhintaa aiotaan saada alemmaksi.

– Nopeavaikutteisempi on se, että ruvetaan veroa alentamaan. Sehän pitäisi enemmän tai vähän näkyä heti hinnassa, Solakivi sanoo.

– Miten ammattidieselin palautussysteemi järjestetään, se tulee varmaan seuraavana. Jos puhutaan työmatkavähennyksestä, niin se näkyy siinä vaiheessa, kun ihmisten verotus alkaa valmistua, Solakivi jatkaa.

Orpon hallitus on laskenut polttoaineveroa vuonna 2024 ja uudelleen tämän vuoden alussa. Ensi vuodellekin on pieni polttoaineveron kevennys.

Pääministeri Petteri Orpon hallitus on keventänyt polttoaineveroa vuonna 2024 ja tänä vuonna. Myös ensi vuodelle on jo aiemmin sovittuna pieni kevennys polttoaineveroon. Kuva: Vesa Moilanen / IS

Julkisuudessa on puhuttu paljon jakeluvelvoitteen alentamisesta. Jakeluvelvoite tarkoittaa sitä, että polttoaineeseen pitää lisätä tietty osuus uusiutuvaa polttoainetta.

Orpon hallitus on hillinnyt jakeluvelvoitteen nostamista.

Hallituskauden alkupuolella jakeluvelvoite oli 13,5 prosenttia, tänä vuonna 19,5 prosenttia ja ensi vuonna sen pitäisi olla 22,5 prosenttia.

Jakeluvelvoitteen alentaminen ei välttämättä alenna bensan hintaa heti.

– Mekanismi on vähän vaikeampi. Se on epävarmempaa kuin se, mitä verotuksen kanssa tehdään, Solakivi toteaa.

Pumppuhinnassa on tietty osuus raakaöljyn hintaa ja tietty osuus uusiutuvaa polttoainetta.

Raakaöljyn hinnan nousu yleensä nostaa pumppuhintaa nopeasti, sen sijaan raakaöljyn hinnan lasku näkyy hinnoissa viiveellä.

Sanna Marinin (sd) hallitus laski jakeluvelvoitetta heinäkuussa 2022 kaikkiaan 7,5 prosenttiyksikköä. Tuolloin pumppuhinnat olivat ennätyskorkealla: vuoden 2022 kesäkuussa 95-bensiinin keskimääräinen litrahinta oli 2,57 euroa ja litra dieseliä maksoi 2,44 euroa. Hinnat laskivat roimasti jo heinäkuussa, todennäköisesti myös muista syistä; joulukuussa litrahinnat olivat alle kaksi euroa.

Juhannuksena 2022 bensa maksoi yli 2,50 euroa, kuva Tähtihovin kohdalta Heinolassa. Kuva: Antti Hämäläinen

Polttoaineiden hintaan vaikuttaa siis moni asia, mutta verojen alentaminen on varmin keino pumppuhintojen halpenemiseen.

– Ei kukaan voi sanoa, että se menee sataprosenttisesti hintoihin. Mutta kyllä se hinta laskee, apulaisprofessori Solakivi kertoo.

Pääministeri Orpon mukaan hallituksen toimet – polttoaineveron alennukset ja jakeluvelvoitteen noston hillitseminen – ovat pienentäneet pumppuhintoja 20 senttiä litralta. Tekoäly antoi vastaukseksi 13 senttiä litralta.

– Ei kukaan vastuullinen varmaan suostu sanomaan tarkkaan, mikä se sentilleen on. Jos joku puhuu 13–20 sentistä, niin ne ovat samassa suuruusluokassa, Solakivi muistuttaa.

Bensan hinta on ollut viime päivien ehkä kuumin poliittinen puheenaihe. Osin siksi, että nyt hallituksessa olevat perussuomalaiset olivat viime vaalikaudella kritisoineet hallitusta korkeista bensan hinnoista, ja nyt hallituksessa heiltä odotetaan tekoja.

Vaalit tulossa ja hallituksella on isot paineet keventää äänestäjien bensalaskuja.

Siksi hallitus ei ole lähtenyt vielä huutokauppaan, miten bensan hintaa pitäisi alentaa. Hallitus on halunnut valmistella rauhassa bensapakettinsa, ja sen on lupailtu valmistuvan viikkojen, ei kuukausien aikana.

– Halutaanko, että se kohdistuu kaikille? Se on yksi juttu, mitä keskivertoäänestäjä miettii, kun hän tankkaa Corollaansa. Sitten ovat elinkeinoelämään kohdistetut toimenpiteet, jotka voivat olla rajallisempia. Siellä on varmaan kaikenlaista pohdinnassa tällä hetkellä, apulaisprofessori Solakivi toteaa.

Hallitus on myös aiemmin kohentanut työmatkavähennyksen omavastuuta. Omavastuu laskettiin 900 eurosta 800 euroon.

Apulaisprofessori Solakiven mukaan polttoaineiden hinnan nousun ei välttämättä pitäisi näkyä esimerkiksi ruuan kallistumisena.

– Kaupan kuljetuskustannukset ovat 4–5 prosenttia liikevaihdosta. Siitä tiekuljetusten osuus on jotain ja tiekuljetusten polttoaineiden osuus on jotain. Ei voi suoraan vetää suuruusmerkkejä, että kun polttoaineen hinta nousee ja sitten ruoka kallistuu, Solakivi kertoo.

– Polttoaineiden vaikutus ruuan hintaan on aika marginaalinen verrattuna siihen, mitä maailmanmarkkinoilla tapahtuu raaka-aineiden hinnoissa. Melkein väittäisin, että isompi paine tulee kaasuväylän kautta. Kaasu on tärkeä lannoitetuotannossa ja lannoitteiden hinnat ovat olleet korkeat, Solakivi jatkaa.

Polttoaineiden hinnan alennuksessa on syytä muistaa myös esimerkiksi se, että jakeluvelvoitteen laskeminen on huono asia kotimaiselle bisnekselle. Suomi on johtavia maita uusiutuvissa polttoaineissa, ja Suomeen on suunnitteilla tukku investointeja biojalostamoihin.

Suomen Biokierto ja Biokaasu muistutti maanantaina myös siitä, että jakeluvelvoitteen muutokset voivat vaarantaa lähes 900 miljoonan euron biokaasuinvestointeja.

Esimerkiksi Ruotsissa uusiutuvien polttoaineiden bisnes ja kehitys kärsivät ison takaiskun, kun Ruotsissa alennettiin jakeluvelvoite EU:n minimiin.

Ympäristösyistä liikenteessä ollaan kaiken aikaa siirtymässä kohti uusiutuvia polttoaineita.