Presidentti Tarja Halonen hylkää käsityksen siitä, että hänen ja Vladimir Putinin tapaaminen kesällä 2000 olisi muuttunut riitelyksi.
Tuolloin vastavalittujen Halosen ja Putinin ensitapaaminen Moskovassa muuttui hetkellisesti intensiiviseksi keskusteluksi, arvioi Iltalehti maanantaina viitaten saamaansa muistioon.
Aiheeseen liittyvät julkaisut
Halonen ei hyväksy tätä tulkintaa.
– Puhuttiin suoraan, mutta mielestäni se ei ollut riitelyä, Halonen korostaa Ilta-Sanomille nyt.
Eli kyseinen keskustelu oli teidän näkökulmastanne suoraa, ei niinkään riitelyä?
– Juuri niin. Suoraan sanottiin asiat, eikä tarvinnut arvailla, Halonen painottaa.
Iltalehden saaman muistion mukaan eräässä vaiheessa keskustelua Putin nosti esiin Kosovon, jossa Naton toimet sisälsivät ilmaiskuja. Putin ihmetteli, miten Suomi voi hyväksyä pommitukset, ja syytti Halosta sanomasta juristina eri asioista eri tavoin.
– Te olette vaarallinen ihminen, teidän kanssanne on vaikea keskustella, Putinin kerrotaan sanoneen Haloselle.
IS:lle asiasta kommentoiva Halonen ei ottanut Putinin luonnehdintaa henkilökohtaisesti, päinvastoin.
– Minä pidin sitä [luonnehdintaa] ennemminkin arvostuksena. Suhteet presidentti Putiniin kehittyivät hyvin. Meillä oli säännöllisiä tapaamisia, ja keskustelu oli jatkossakin avointa. Erilaiset näkemykset tuotiin selkeästi esiin, Halonen toteaa IS:lle.
– Minun tietääkseni henkilökohtaisuuksiin ei menty silloin tai myöhemminkään. Ei kahden kesken eikä julkisesti.
Eli teille ei jäänyt tuosta keskustelusta huonoa oloa?
– Ei jäänyt, enkä usko, että toiselle osapuolellekaan on jäänyt.
Halonen myöntää, että ensitapaamiseen Moskovassa liittyi herkkyyksiä.
– Tapasimme silloin ensimmäistä kertaa kasvokkain, ja kyse oli naapurimaasta, Halonen selittää.
Itse tietenkin tiedätte parhaiten, onko tapaamisenne muuttunut riitelyksi vai ei. Osaatteko arvioida, miksi tällainen riitelytulkinta on kuitenkin syntynyt muistion perusteella?
– Henkilökohtainen mielipiteeni on, että tällä hetkellä ehkä kielenkäyttö on erilaista ja mahdollisesti myyvempää. Me puhuimme suoraan, mutta se oli hyvin kaukana riitelystä, Halonen sanoo.
Useinhan ensitapaamisten yhteydessä ihmisten väliset suhteet alkavat muotoutua tietyllä tavalla. Miten teidän kahden väliset suhteet alkoivat kehittyä tuon keskustelun jälkeen?
– Mielestäni siltä pohjalta oli hyvä jatkaa. Ensimmäisellä kaudella ja hieman toisen kauden alussa Putin oli vielä kuuntelevainen. Sitten se alkoi vähitellen muuttua, Halonen arvioi.
Putin toimi Venäjän presidenttinä vuosina 2000–2008 ja on ollut sitä uudelleen vuodesta 2012 eteenpäin. Halonen toimi Suomen tasavallan presidenttinä vuosina 2000–2012.
Euroopassa ja lännessä on viime aikoina keskusteltu paljon siitä, milloin keskusteluyhteys Putiniin tulisi avata.
Presidentti Halonen ei halua ottaa kantaa nykyisten valtiojohtajien asioihin. Hän kuitenkin toteaa edustavansa samaa linjaa kuin tasavallan presidentti Alexander Stubb. Halosen mukaan Stubbin linja on ”hyvin järkevä”.
Stubb sanoi Viron presidentin Alar Karisin kanssa pitämässään tiedotustilaisuudessa huhtikuun lopulla, että edessä on aika, jolloin keskusteluyhteys Venäjään tulisi avata.
– Olen täysin samaa mieltä presidentti Karisin kanssa siitä, että tulee aika, jolloin meidän pitäisi avata viestintäkanavat Yhdysvaltojen kanssa (Venäjän suuntaan). Avoin kysymys on, milloin. Onko se ennen sodan päättymistä vai sodan päättymisen jälkeen, Stubb sanoi.
