Vasemmistoliiton puheenjohtaja Minja Koskela kertoi Jyväskylässä puolueen neljä kärkitavoitetta seuraavaan hallitukseen.
Tavoitteisiin kuuluvat muun muassa sosiaalietuuksien suojaosien ja ay-jäsenmaksujen verovähennysoikeuden palauttaminen.
Puolue ajaa sopeutusta pääosin veronkorotuksilla ja pitää tärkeimpinä miljonääriveroa ja osinkoverohuojennuksen poistoa.
Aiheeseen liittyvät julkaisut
Koskela sulkee hallituskumppaneista pois vain perussuomalaiset ja pitää keskustaa todennäköisenä kumppanina.
Vasemmistoliitolla on ainakin neljä kärkitavoitetta seuraavaan hallitukseen.
Puolueen puheenjohtaja Minja Koskela kertoi keskiviikkona eduskuntaryhmän kesäkokouksessa, että vasemmistoliitolla on neljä toivetta seuraavalle hallitukselle. Niitä voi pitää myös puolueen tämän hetkisinä ehtoina hallitukseen lähtemiselle.
– Varsinaiset kynnyskysymykset muotoillaan myöhemmin muiden puolue-elinten kanssa, Koskela tosin sanoi.
Ensimmäinen niistä on sosiaalietuuksien suojaosien palauttaminen. Suojaosien ansiosta ihminen saattoi tienata töistä kolmesataa euroa ennen kuin hänen saamiaan tukia leikattiin. Petteri Orpon (kok) hallitus poisti suojaosat.
Toisena on ammattiyhdistysjäsenmaksujen verovähennyskelpoisuuden palauttaminen. Orpon hallitus poisti senkin.
Kolmantena on lapsikorotuksen saaminen työttömyysturvaan. Neljäntenä on uuden aikuiskoulutustuen aikaansaaminen.
”En pidä hirveän epätodennäköisenä sitä, että olisimme keskustan kanssa samassa hallituksessa.”
Vasemmistoliitto listasi Jyväskylän kesäkokouksessaan mittavan läjän verouudistuksia, joita se ajaa. Noin yhdeksän miljardin euron arvoinen lista on ”korillinen keinoja”, josta voidaan valita vallitsevaan työllisyys- ja suhdannetilanteeseen kulloinkin parhaiten sopivat.
Yhdellä vaalikaudella vasemmistoliitto ei siis toteuttaisi kaikkea tänään kertomaansa.
Lista on niin mittava, että suomalaisessa monipuoluejärjestelmässä se ei tule ikinä kokonaisuudessaan toteutumaan. Koskela oli valmis kertomaan, mitä verotavoitteita puolue pitää kaikkein tärkeimpinä.
Ne olivat miljonäävero ja listaamattomien yhtiöiden osinkoverohuojennuksen poisto.
– Olemme esittäneet sen poistoa, mutta toivottavasti listaamattomien yhtiöiden osinkoverohuojennusta päästäisiin mahdollisten tulevien hallituskumppaneiden kanssa jollain tavalla muokkaamaan, Koskela toivoi.
Koko verolistan voi lukea tästä.
Koskela ja eduskuntaryhmän puheenjohtaja Aino-Kaisa Pekonen kertoivat vasemmistoliiton tavoitteista ensi hallituskaudelle. Kuva: Petri Blomqvist / HS
Osa puolueista on jo kertonut, millä suhdeluvulla ne Suomen julkista taloutta remontoisivat. Edessä on noin 8–11 miljardin euron sopeutus.
Kokoomus ja perussuomalaiset ovat puhuneet sadan prosentin menoleikkauksista ja nollan prosentin veronkorotuksista. Keskustalla linja on ollut kaksi kolmasosaa leikkauksia ja yksi kolmannes veronkiristyksiä. Sdp vetää 50–50-linjaa.
Jokaiselta puolueelta odotetaan kuitenkin vielä kattavaa sopeutussuunnitelmaa.
Koskela kertoo, että vasemmistoliiton lista tulee olemaan ”pitkälti” 0–100-ajatuksella, eli päinvastainen kuin kokoomuksella.
– En usko, että tulee sellaista hallitusta, joka pystyisi välttämään kaikki veronkorotukset tai joka pystyisi välttämään kaikki menoleikkaukset, Koskela tosin lisää.
Siksi vasemmistoliittokin aikoo vielä esittää joitakin menoleikkauksia, kunhan saa sorvattua sopeutusohjelmansa myöhemmin syksyllä valmiiksi. Koskela antoi yhden esimerkin: yksityisen hoidon Kela-korvausten leikkaaminen.
Tulevista hallituskumppaneista Koskela sulki pois vain perussuomalaiset. Kaikkien muiden kanssa hän uskoi olevan mahdollista neuvotella kompromissi.
Vasemmistoliitto ja keskusta olivat viime hallituskaudella samassa hallituksessa. Keskusta ei olisi mahdoton hallituskumppani nytkään, vaikka puolue ajaa kahden kolmasosan suuruisia menoleikkauksia.
Koskela sanoo, että tällä kaudella esimerkiksi työelämäkysymykset ovat olleet sellaisia, joista vasemmistoliitto ja keskusta ovat löytäneet yhteistä maaperää valiokuntatyöskentelyssä.
– Itse en pidä mitenkään mahdottomana tai edes hirveän epätodennäköisenä sitä, että olisimme keskustan kanssa samassa hallituksessa. Uskon, että pystymme tekemään hyvää yhteistyötä samalla tavalla kuin edellisellä kaudella.
