Vihreiden ehdotus: Varhaiskasvatukseen koulumaisempia tavoitteita ja opettajien vakituisempia ryhmiä

Vihreiden kansanedustaja Mari Holopainen ehdottaa, että varhaiskasvatukseen tuotaisiin nykyistä vahvemmin pedagogista opetusta.

Taustalla ovat suomalaisnuorten oppimistulosten lasku. Asia nousi esiin tällä viikolla, kun tuore Pisa-tutkimus vahvisti laskun jatkuneen.

Holopainen haluaa kiinnittää katseet varhaiskasvatukseen. Hänestä sitä pitäisi viedä koulumaisempaan suuntaan ja esiopetuksen oppimistavoitteita vahvistaa.

– Se ei tarkoita sitä, että siellä ikään kuin oltaisiin koulun penkissä, vaan ihan tälläkin hetkellä myös leikin kautta opitaan jatkuvasti, Holopainen sanoo Ilta-Sanomille.

Holopaisen mukaan varhaiskasvatukseen voitaisiin lisätä ikätasoisesti esimerkiksi käsitöiden, musiikin ja muun taiteen opetusta. Hienomotoriikan kehittäminen auttaa lukemisen ja kirjoittamisen opettelemisessa.

Holopaisen ajatuksella on myös vastustajansa.

– Koulumaisuudesta on valitettavasti tullut kirosana, jolla koko keskustelu lopetetaan, hän harmittelee.

Holopainen sanoo, ettei opetuksen lisääminen tarkoittaisi pulpetin ääressä istumista päiväkodissa, varsinkaan varhaisina vuosina. Hänestä oppimisen lisääminen on positiivinen asia, jota ei kannattaisi pelätä.

– Oppimiseen liittyy myös oppimisen ilo, ei se automaattisesti tarkoita lasten kokemien paineiden lisääntymistä.

Mari Holopainen kuuluu eduskunnassa sivistysvaliokuntaan, joka käsittelee koulutuspolitiikkaa. Kuva: Vilhelmiina Penttilä / IS

Käytännössä Holopainen tekisi varhaiskasvatussuunnitelman tavoitteista sitovampia. Hänestä nykyiset tavoitteet ovat hyviä, mutta toteutuvat kunnissa erittäin vaihtelevasti.

– Niitä ei päästä toteuttamaan, koska toimintaa ohjataan taloudellisten tunnuslukujen kautta aivan liikaa.

Hän arvostelee erityisesti sitä, että kun kuntien budjetit ovat tiukilla, keskitytään liikaa siihen, että henkilökuntaa olisi lain sallimissa rajoissa paikalla mahdollisimman vähän. Puhutaan täyttö- ja käyttöasteista, jotka kuvaavat sitä, kuinka paljon henkilökuntaa on suhteessa lasten määrään.

– Opettajia voidaan siirtää kesken kaiken ryhmästä toiseen, jopa päiväkodista toiseen. Tämä ei tietenkään mahdollista mitään suunnitelmallista toimintaa vaan aiheuttaa sen, että arki on vain selviytymistä.

Holopainen ottaisi kouluista mallia siinä, että sama varhaiskasvatuksen opettaja pysyisi jatkossa saman ryhmän kanssa koko päivän. Tämän hän toteuttaisi ryhmäkohtaisen suhdeluvun säätämisellä.

Holopainen ehdottaa myös varhaiskasvatuksen opettajille lyhyempää työpäivää, jotta he voisivat tehdä suunnittelua kuten koulujen opettajat oppituntien jälkeen. Hänestä pitäisi harkita mallin ottamista myös siinä, että alan vetovoiman lisäämiseksi lomia pidennettäisiin.

Talouslukuihin keskittymisen taustalla on toki monessa kunnassa vaikea taloustilanne. Holopainen heittää piikkiä hallitukselle, joka on leikannut kuntien valtionosuuksista.

Hän myös kysyy tulevien koulutus- ja varhaiskasvatuspanostusten perään.

– Puolueet voivottelevat Pisa-tuloksia, mutta esimerkiksi kokoomus ja Sdp eivät ole sitoutuneet siihen, että koulutuksesta ei leikata velkajarrun nimissä, hän sanoo.

Holopaisen mielestä hallitus on myös vähentämässä varhaiskasvatuksen pedagogista tavoitteellisuutta, kun se on muuttamassa päiväkodin johtajan kelpoisuusvaatimuksia. Jatkossa päiväkodin johtajina voisivat toimia tietyin edellytyksin myös sosionomit.