Ihmisiä havaittiin Helsingissä rannalla helteisenä kesäpäivänä. DF Tiedosto.
Suomen ilmatieteen laitos (FMI) kehotti kansalaisia suojaamaan itseään liialliselta ultraviolettisäteilyltä, kun UV-indeksi on kolme tai korkeampi, kertoi FMI tiedotteessaan keskiviikkona.
Suomessa tämä UV-taso luokitellaan kohtuulliseksi, ja suojaamattomasta auringonpaisteesta aiheutuu kohtuullinen riski vahingoittua, mikä tapahtuu toukokuusta syyskuuhun kello 10:00–17:00 välillä.
Tänä vuodenaikana keskipäivän aurinko voi aiheuttaa palovammoja herkkäihoisille ihmisille.
Tuoreen tutkimuksen mukaan nuoret nauttivat auringonotosta ja päivetystä, vaikka he ovat myös huolissaan UV-säteilyn terveysriskeistä ja ihosyöpäriskistä.
“Hyviä tapoja suojautua ovat varjoon hakeutuminen, pitkähihasten ja -lahkeiden vaatteiden käyttäminen sekä hattujen ja aurinkolasien käyttö. Paljaat ihoalueet tulisi suojata aurinkovoiteella, jonka suojakerroin on vähintään 30,” sanoi Kaisa Lakkala, FMI:n vanhempi tutkija.
Liiallinen UV-säteily lisää ihosyövän kehittymisen riskiä. Säteilyvaikutukset kertyvät ihon muistiin koko elämän ajan, joten sekä palamista että pitkäaikaista auringolle altistumista tulisi välttää.
Ihmisiä kehotetaan tarkistamaan UV-säteilyennuste UV-indeksipalvelusta Suomen ilmatieteen laitoksen verkkosivuilta ja paikallisista sääsovelluksista.
Myös seitsemän paikallisuuden UV-indeksin arvoja Suomessa ja suurimmissa Euroopan kaupungeissa voi tarkastella.
Nuorten asenteet auringonottoa ja päivetystä kohtaan ovat ristiriitaisia, kuten tuore kansalaistutkimus osoittaa, jonka on toteuttanut Syöpäjärjestöt ja Säteilyturvakeskus (STUK).
Suuri osa suomalaisista nuorista, iältään 16–20, nauttii auringonotosta ja päivetyksestä, vaikka he ovat myös huolissaan UV-säteilyn terveysriskeistä ja ihosyöpäriskistä. Yhteensä 780 nuorta vastasi kyselyyn vuoden 2025 lopussa.
Tutkimuksen mukaan nuoret saavat pääasiassa päivettymisensä auringosta: 81 % vastaajista viettää paljon aikaa auringossa tai ottaa aurinkoa, ja 74 % kertoo saaneensa päivetystä erityisesti auringosta. Auringonotto on lisääntynyt erityisesti nuoreimpien vastaajien keskuudessa.
“Yksi huolestuttava havainto kyselyn tuloksista on se, että nuorilla on yleisiä palovammoja. 70 % vastaajista raportoi saaneensa palovammoja ainakin kerran viime vuoden aikana, ja lähes yksi viidestä on saanut kolme tai useampia palovammoja. Tämän tiedon perusteella nuoret polttavat ihoaan huomattavasti useammin kuin väestö keskimäärin, sillä STUK:n vuonna 2024 tekemässä kyselyssä vain 19 % vastaajista ilmoitti saaneensa palovammoja ainakin kerran vuodessa,” sanoi Anne Höytö, STUK:n vanhempi asiantuntija.
Vaikka suurin osa nuorista tietää, että UV-säteily lisää ihosyövän riskiä, monet kokevat oman riskinsä olevan pieni. Suojautuminen keskittyy aurinkovoiteeseen, kun taas vaatteet ja varjo saavat selvästi vähemmän huomiota.
UV-indeksi on nuorille hyvin tunnettu, mutta he käyttävät sitä usein päivetyksen maksimoimiseen sen sijaan, että suojautuisivat.
“Nuoret viettävät usein paljon aikaa ulkona, ja samalla UV-säteilyaltistus voi olla korkea. UV-indeksin tarkoitus on auttaa ymmärtämään, milloin iho tulisi suojata UV-säteilyn haitallisilta vaikutuksilta. Päivetyksen ihannointi yhdistettynä UV-indeksin käyttöön päivetyksen edistämiseksi on huolestuttava ilmiö. Vaikka kauneusihanteet muuttuvat ajan myötä, päivetyksen viehätys näyttää silti säilyvän, ja auringonotto on edelleen ensisijainen tapa sen hankkimiseksi,” sanoi Heidi Löflund-Kuusela, Syöpäjärjestöjen terveysedistämispäällikkö.
Syöpäjärjestöt ja STUK korostivat, että tulokset osoittavat selkeää tarvetta vahvistaa nuorille suunnattua viestintää UV-säteilyn haitallisista vaikutuksista ja tehokkaista suojautumiskeinoista.
On tärkeää tukea jokapäiväisiä ratkaisuja, jotka vähentävät liiallista auringolle altistumista, ja vahvistaa myönteistä suhtautumista omaan ihoon ja ihotyyppiin ilman paineita päivetyksestä.
Tuoreimpien syöpätilastojen mukaan Suomessa diagnosoitiin vuonna 2025 lähes 1 800 uutta melanoomaa, yli 2 100 levyepiteelikarsinoomaa ja yli 10 000 basalioomaa.
“UV-säteilyyn liittyvien ihosyöpien esiintyvyys on tasoittunut verrattuna voimakkaaseen kasvuun vuosituhannen alussa. Melanoomien osalta huippu oli vuonna 2016, jonka jälkeen vuosittaisten tapausten määrä on pysynyt kohtuullisen vakaana. Käytännössä suuria eroja ihosyöpään liittyvässä kuolleisuudessa ei ole ollut viime vuosina,” sanoi Taneli Väisänen, Syöpäyhdistyksen ylilääkäri.
Melanoomien osalta esiintyvyyden eroavaisuuksia on muun muassa asuinpaikan ja sukupuolen mukaan. Miehet ovat suuremmassa riskissä sairastua ja myös kuolla melanoomaan kuin naiset. Kuitenkin viiden vuoden ennuste molemmille sukupuolille on korkea, yli 90 %.