Hornet-hävittäjät jyrisivät Etelä-Suomen ilmatilassa perjantaiaamuna. Kuvan Hornet ei liity vaaratilanteeseen. Kone nousi ilmaan Pirkkalan lentoasemalta huhtikuun lopussa.
Puolustusvoimilta saadut tiedot Suomen ilmatilaa lähestyvistä lennokeista johtivat pelastusviranomaisten kehottamaan jopa 1,8 miljoonaa suomalaista pysymään sisätiloissa varhain perjantaiaamuna.
Oliko tämä ylireagointia?
Aamupäivällä pidetyn tiedotustilaisuuden mukaan Puolustusvoimilla oli selkeä käsitys uhasta. Suomea lähestyneet lennokit olivat aiemmin Kymenlaaksoon harhautuneita suurempia ja varustettu räjähtein.
Riski oli siis ilmeisesti merkittävä. Tämän vuoksi pelastusviranomaisten päätöstä vaaratiedotteen antamisesta voidaan pitää perusteltuna. Ongelmana oli kuitenkin se, että vain harva huomasi tiedotteen. Mobiilivaroitusjärjestelmä on jo korkea aika saada kuntoon.
Onneksi vaaratilanne osui aikaan, jolloin laululinnut olivat vasta heräämässä ja monet suomalaiset nauttivat pitkiä vapaita. Arkisen aamuruuhkan aikana tilanne olisi ollut huomattavasti monimutkaisempaa. Myöskään lentoliikenteen rajoittaminen Helsinki-Vantaan kentällä ei aiheuttanut laajoja häiriöitä matkustajille.
Lue lisää: Ilmavoimat: Tilanne oli ”toisentyyppinen” kuin aiempien droonien kohdalla
Lue lisää: Puolustusvoimat: Ei drooneja tai alueloukkauksia – aamuyön tilanne oli ”toisentyyppinen” kuin aiemmin
Tiedotustilaisuudessa haluttiin antaa kansalaisille yhtenäinen kuva siitä, että Suomen droonipuolustus oli hereillä. Tieto lähestyvistä lennokeista saatiin ajoissa. Valmiutta nostettiin, ja päivystysvuorossa olleet Hornetit nousivat ilmaan. Puolustusvoimien mukaan Suomen ilmatilaa ei loukattu.
Monia kysymyksiä jäi kuitenkin vielä ilman vastausta. Kuinka monta lennokkia oli? Mitä tyyppiä ne olivat? Saatiinko niistä tutkahavaintojen lisäksi myös visuaalisia havaintoja? Minne havaitut kohteet etenivät Suomen rannikon edustalta?
Puolustusvoimat ei halua ymmärrettävästi paljastaa kaikkia tietojaan ja havaintojaan. Venäjälle ei haluta kertoa, miten tarkka tilannekuva viranomaisilla on Suomen lähialueilta. Ja mitä jää katveeseen.
Lue lisää: Näin asiantuntija kommentoi viranomaisten tiedottamista: ”Kaksi tasoa”
Lue lisää: Puolustusvoimat: Uudenmaan drooniuhan aiheuttivat Ukrainan operaatiot
Iso kysymys on se, ohjaako Venäjä ukrainalaisia lennokkeja tarkoituksellisesti Naton ilmatilaan.
Se on mahdollista niin sanotun spoofingin avulla. Spoofing tarkoittaa aidon satelliittipaikannussignaalin jäljittelyä ja väärän paikkatiedon syöttämistä vastaanottimeen harhasignaalin avulla.
Elektronista sodankäyntiä ja Itämeren tilannetta avoimista lähteistä seuraava ruotsalainen Marcus Jonsson kertoi hiljattain viestipalvelu X:ssä, että Venäjällä saattaa olla kykyä suunnata häirintälähettimiensä signaalia spoofing-tarkoituksessa. Jonsson on löytänyt viitteitä siitä, että Pietarin alueelle paikannetussa spoofing-lähettimessä olisi signaalin ”tähtäämiseen” viittaavia ominaisuuksia.
”On realistinen mahdollisuus siihen, että sitä käytetään ohjaamaan Ukrainan hyökkäysdrooneja Naton alueelle”, Jonsson kirjoittaa.
Jonssonilla ei ole varmaa tietoa asiasta, ainoastaan aihetodisteita. Samaa ovat kuitenkin sanoneet myös ukrainalaiset lähteet. Viimeksi asiasta varoitti ulkoministeri Andri Sybiha.
Lue lisää: Ukraina selittää, miksi drooneja on havaittu Suomessakin
Tämä tiedetään sen sijaan varmasti: Ukraina käyttää itse elektronisen sodankäynnin menetelmiä muun muassa venäläisten Shahed-tyyppisten lennokkien harhauttamiseen. Ukrainalaiset ovat kehittäneet tätä varten kustannustehokkaita järjestelmiä. Ne ovat keskeinen osa Ukrainan monikerroksista ilmapuolustusta.
Suomellakin on elektronisen sodankäynnin kykyjä, ja niitä on varmasti syytä kehittää edelleen. Hyvässä ja tiivistyvässä yhteistyössä ukrainalaisten kanssa.