Valtiovarainministeri Riikka Purran (ps) osuus kehysriihen tiedotustilaisuudessa.
Oppositiopuolueiden johtajat kritisoivat hallitusta ankarasti keskiviikkona julkistetuista kehysriihen päätöksistä.
Sdp:n puheenjohtaja Antti Lindtman arvostelee pääministeri Petteri Orpon (kok) hallituksen kehysriihen tuloksia voimakkain sanoin Facebook-päivityksessään.
– Nyt on viimeistään selvää, että hallitus on epäonnistunut talouspolitiikassaan niin pahasti, että pääministeri Orpon olisi järkevintä jättää eronpyyntönsä jo nyt.
Lindtmanin mukaan kehysriihessä oli hallituksen viimeinen tilaisuus muuttaa ”epäonnistuneen talouspolitiikkansa suuntaa”.
– Sitä ei tapahtunut, vaan lopputulos on menetetty vaalikausi: Suomi velkaantuu voimakkaasti, työttömyys lisääntyy ja suomalaisten köyhtyminen jatkuu.
Pääministeri Orpon olisi järkevintä jättää eronpyyntönsä jo nyt.
Sdp:n Antti Lindtman vaatii Petteri Orpon (kok) hallituksen eroa. Kuva: Juhani Niiranen / HS
Lindtmanin mukaan mikään hallituksen keskeisistä tavoitteista ei ole toteutunut.
– Velkaantuminen piti pysäyttää, mutta se on sen sijaan kiihtynyt, ja hallitus ottaa enemmän velkaa kuin edeltäjänsä. Luvattiin 100 000 uutta työpaikkaa – tuloksena on 100 000 uutta työtöntä ja lähes 80 000 menetettyä työpaikkaa, Lindtman toteaa ja jatkaa:
– Ainoa, mitä se on saanut aikaan, ovat jatkuvat leikkaukset ja suurituloisille suunnatut veronkevennykset – joista se vielä ylpeilee.
Lindtmanin mukaan Orpon hallitukselta on ”veto poissa”.
– Todellisia toimia Suomen suunnan muuttamiseksi ei ole tulossa. Siksi pääministeri Orpon olisi järkevintä jättää eronpyyntönsä jo nyt. Näin aidot kasvutoimet voitaisiin aloittaa heti, eikä Suomen tarvitsisi odottaa vielä vuotta päästäkseen eteenpäin.
Sdp:n varapuheenjohtaja Nasima Razmyarin mielestä keskiviikkona päättynyt kehysriihi osoitti selkeästi, kuinka monella tavalla Orpon hallitus on epäonnistunut talouspolitiikassaan.
Sdp:n varapuheenjohtaja Nasima Razmyar toteaa, että Orpon hallitus jättää seuraavalle hallitukselle ”katastrofaalisen talousperinnön”. Kuva: Sami Kero / HS
Ennusteen mukaan budjettitalouden alijäämä voisi vuonna 2030 olla jopa 17,4 miljardia euroa.
– Alijäämä on käytännössä samalla tasolla kuin vuonna 2020, jolloin koronapandemia aiheutti ennennäkemättömän suuren talousshokin. Tämä huolestuttava luku herättää kysymyksen siitä, onko hallitus edes tosissaan pyrkinyt julkisen talouden tasapainottamiseen, kun sen talouspolitiikan painopiste on koko kauden ollut omien eturyhmien tavoitteissa eikä talouden kestävässä korjaamisessa, Razmyar toteaa tiedotteessaan.
Razmyarin mukaan näyttää siltä, ettei nykyiset hallituspuolueet ole sitoutuneet velkajarruun, josta talvella parlamentaarisesti vasemmistoliittoa lukuun ottamatta sovittiin.
Hallituspuolueet jättävät Razmyarin mukaan tuleville hallituksille ”katastrofaalisen talousperinnön”.
Nyt laitetaan taas mummot maksajiksi, ja vaarit.
Keskustan puheenjohtaja Antti Kaikkonen kritisoi hallitusta sote-maksujen korotuksista, jotka vaikuttavat erityisesti vanhuspalveluihin.
– Vanhustenhoivasta on leikattu merkittävästi tällä hallituskaudella. Monet ikäihmiset kokevat jo nyt, etteivät varat riitä arjessa. Nyt laitetaan taas mummot maksajiksi, ja vaarit. Myös vanhustenhoidon henkilöstöä vähennetään. Vanhustenhoito olisi pitänyt ehdottomasti suojella uusilta leikkauksilta, Kaikkonen toteaa tiedotteessaan.
Keskustan puheenjohtaja Antti Kaikkonen paheksui hallituksen tapaa nostaa soten asiakasmaksuja. Kuva: Juhani Niiranen / HS
Keskustan varapuheenjohtaja Hilkka Kemppi toteaa tiedotteessaan, että kehysriihestä tuli työttömille nuorille käytännössä ”tyhjää paperia”. Kemppi ei vaikuta pitävän hallituksen panostusta nuorille työttömille tarkoitettuun nuorten työllistymisseteliin tai määrärahaan, jolla valtio aikoo palkata jatkossa enemmän kesätyöntekijöitä, merkittävänä.
– 500 valtion kesätyöpaikkaa Helsingissä tuntuu lähes vitsiltä, kun meillä on 80 000 nuorta työttömänä, Kemppi toteaa tiedotteessaan.
Hallituksen päätökset lyövät korville niin taloutta kuin ilmastoakin
Vihreiden puheenjohtaja Sofia Virta toteaa, että hallituksen politiikan maksajiksi joutuvat lapset, nuoret ja vanhukset. Hän viittaa tiedotteessaan muun muassa sote-järjestöille kohdistettaviin leikkauksiin ja sote-palveluiden asiakasmaksujen korotuksiin.
– Tämä oli hallituksen viimeinen kehysriihi. Sillä oli mahdollisuus muuttaa suuntaa. Se ei tarttunut siihen. Sen sijaan se leikkasi jälleen niiltä, joilla on jo valmiiksi vähiten – järjestöiltä, jotka auttavat ihmisiä. Edes vaalien lähestyessä lukujen kaunistelu ei auta, sillä totuus on, että hallitus olisi voinut vain perua tehottoman yhteisöveroalen. Se valitsi toisin, Virta toteaa tiedotteessaan.
<source