Pääministeri Petteri Orpon (kok) hallitus on keskustellut Stea-avustusten kriteereistä.
IS raportoi aiemmin keskiviikkona, että kansliapäälliköt ovat lähettäneet tiistai-iltana vastuuministereille, mukaan lukien sosiaali- ja terveysministeri Wille Rydman (ps) ehdotuksensa Stea-kiistaa koskevan valtioneuvoston asetuksen muuttamisesta.
IS on aikaisemmin kertonut ehdotuksen sisällöstä, mutta nyt IS on saanut tietoonsa ne periaatteet, joita kansliapäälliköt esittävät lisättäväksi valtioneuvoston asetukseen.
Kohtia on kuusi ja IS julkaisee ne tässä artikkelissa kokonaisuudessaan.
Lue lisää: IS:n tiedot: Rydmanin Stea-riidassa uusi käänne
Tavoitteena on siis muuttaa valtioneuvoston asetusta sosiaali- ja terveysalan yhdistysten ja säätiöiden rahoituksesta 3 §:stä. Kansliapäälliköiden esittämät lisäykset ovat seuraavat:
Lisäksi avustusten myöntämistä puoltavana tekijänä otetaan huomioon seuraavat seikat:
1) avustettavaksi haetussa toiminnassa korostuu konkreettinen, kohtaava asiakastyö sekä eriarvoisuutta vähentävä, osallisuutta lisäävä ja ihmisten voimavaroja vahvistava toiminta;
2) avustusta haettaessa on huomioitu avustettavaksi haetun toiminnan sopeuttaminen toimintaympäristön muutoksiin;
3) avustusta haettaessa on otettu huomioon järjestön toiminnan mahdollinen rinnakkaisuus tai päällekkäisyys muiden toimijoiden toiminnan kanssa;
4) avustusta haettaessa on huomioitu toiminnan tavoittavuus ja osallistumisen avoimuus;
5) avustettavaksi haetun toiminnan kulujen arvioidaan olevan kohtuullisia ja perusteltuja suhteessa toiminnan vaatimuksiin; ja
6) avustuksen hakija on huomioinut riittävästi aiemmin mahdollisesti saamansa, avustusten käyttöä koskevan palautteen.
Avustuksen myöntäminen perustuu kokonaisharkintaan.
Kyseessä on siis lisäys nykyiseen asetuksen pykälään kolme.
Pykälä kolme kuuluu tällä hetkellä kokonaisuudessaan seuraavasti:
Sen lisäksi, mitä valtionavustuslain (688/2001) 7 §:ssä säädetään, avustuksen myöntämisen erityisenä edellytyksenä on, että:
1) avustuksen myöntämistä on pidettävä tarpeellisena avustuksen hakijan omat varat, hakijan määräysvallassa olevien taikka hakijaan taloudellisesti tai toiminnallisesti kiinteässä yhteydessä olevien yhteisöjen tai säätiöiden käytettävissä olevat varat ja avustetuksi haetusta toiminnasta saatavat tuotot huomioon ottaen;
2) avustuksen myöntämistä on pidettävä tarpeellisena avustuksen hakijan muun toiminnan laatu ja tuloksellisuus huomioon ottaen;
3) avustusta haettaessa on esitetty riittävä selvitys toiminnallisesta tai teknisestä suunnitelmasta sekä avustuksen saajan edellytyksistä rahoittaa omavastuuosuus ja lisäksi investointiavustuksissa avustetun omaisuuden käyttökulut; ja
4) avustus kohdistuu avustustoiminnalle määriteltyihin avustuskokonaisuuksiin.
Kansliapäälliköiden ehdotuksella tarkennetaan nykyisiä tulkintakäytäntöjä.
Muutosten tarkoitus on antaa suuntaviivat varsinaisten Stea-kriteerien laatimiseen. Siinä ei kuitenkaan vielä suoraan määritellä varsinaisia Stea-kriteerejä.
Vaikka kansliapäälliköiden ehdotuksessa ohjataan Stea-kriteerien laatimista, ei uusi asetus välttämättä estä Rydmanin jo ilmoittamia kriteereitä. Esimerkiksi STM:n johdosta on kerrottu IS:lle, että Rydmanin ilmoittamille kriteereille ei sinänsä ole ollut laillisia esteitä. Kyse on painotuksista.
Kriteerit ovat herättäneet keskustelua hallituskumppaneissa.
Asetusluonnos on viety vasta poliittiseen käsittelyyn. Kun asetus on valmis, aloitetaan neuvottelut varsinaisista Stea-avustusten kriteereistä. IS:lle kerrottiin aiemmin, että varsinaisten kriteerien olisi tarkoitus valmistua niin, että järjestöillä olisi ainakin syyskuu aikaa hakea avustuksia.
Useilla IS:n haastattelemilla hallituslähteillä on asetusehdotuksesta erilaisia näkemyksiä. Toiset arvioivat, että varsinaisen asetuksen muuttamisella nyt ehdotetun mukaisesti ei juurikaan ole käytännön vaikutuksia Rydmanin ilmoittamiin kriteereihin. Toiset taas uskovat sen vaikuttavan ministeri Rydmanin mahdollisuuksiin määritellä Stea-kriteerejä.
Oikeuskansleri antaa näkemyksensä asiasta syksyllä.
Rydman kertoi aiemmin kesäkuussa uusista Stea-avustusten kriteereistä.
Rahoitus vähenisi esimerkiksi identiteettiryhmiä edustavilta järjestöiltä sekä varakkaimmilta järjestöiltä. Tämä voisi tarkoittaa esimerkiksi Setan rahoituksen merkittävää vähenemistä, jopa päättymistä kokonaan. Jatkossa rahoitus painottuisi enemmän sote-työhön.
Sote-järjestöjen kriteerien määrittely siirrettiin viime viikolla pääministeri Orpon johdolla kansliapäälliköiden vastuulle.
Kansliapäälliköiden asetusluonnoksen valmistuttua asia on nyt siis poliittisessa käsittelyssä.
Rydman itse totesi viime viikolla, että ei usko asetuksen valmistuvan kovinkaan pian.
– Me emme tiedä, mikä sen asetusmuutoksen sisältö olisi tai mitä tällä prosessilla ylipäätään edes ajetaan takaa. Tämä on monella tapaa täysin hullunkurinen viritelmä, Rydman kommentoi IS:lle viime viikolla.
– Mutta nyt siellä on ilmeisesti laitettu jotkut kansliapäälliköt askartelemaan kesähelteillä jotain uutta asetusta. Sitten pitäisi vielä joku poliittinen prosessikin käydä läpi, että ei tässä minusta mitään järkeä ole, mutta onpahan joillekin ainakin kesätekemistä.