Lokakuussa 2023 voimaan tulleet lakimuutokset mahdollistavat lähestymiskiellon valvonnan jalkapannalla ja paikannuslaitteilla. Käytännössä vain hyvin pieni osa lähestymiskieltoon määrätyistä joutuu kuitenkin käyttämään jalkapantaa.
Oikeusministeriön tiedotteen mukaan teknisen valvonnan määräyksiä on lakimuutoksen jälkeen annettu alle kymmenen. Lain valmistelussa niiden vuosittaiseksi määräksi arvioitiin noin 50.
Nyt oikeusministeriö ja oikeusministeri kyselevät syitä sille, miksi laajennettuun lähestymiskieltoon määrätyille kohdistuu teknistä valvontaa niin harvoin.
– On tärkeää selvittää syyt tähän ja keinot tilanteen parantamiseksi, jotta väkivallan uhreja voidaan suojella tehokkaammin, oikeusministeri Leena Meri (ps) toteaa tiedotteessa.
Ministeriö on aloittanut tutkimushankkeen, jossa selvitetään, miksi teknistä valvontaa käytetään niin harvoin. Tutkimuksen toteuttaa Helsingin yliopiston rikosoikeuden professori Sakari Melander.
Ministeriön mukaan tavoitteena on esittää keinoja teknisen valvonnan määräysten lisäämiseksi. Hankkeessa arvioidaan muun muassa, olisiko tekninen valvonta mahdollista yhdistää myös perusmuotoiseen lähestymiskieltoon.
Arvioinnin kohteena on myös se, pitäisikö teknisen valvonnan hakeminen sallia myös suojattavalle henkilölle sekä se, pitäisikö lähestymiskiellon rikkomisesta rangaista tulevaisuudessa ankarammin.
Fakta
Vain laajennetussa lähestymiskiellossa
Teknistä valvontaa voidaan toteuttaa vain niin kutsuttuun laajennettuun lähestymiskieltoon määrätyille, ei perusmuotoiseen lähestymiskieltoon määrätyille.
Perusmuotoinen lähestymiskielto tarkoittaa käytännössä tapaamis- ja yhteydenottokieltoa. Laajennettuun lähestymiskieltoon määrätyiltä on lisäksi kielletty oleskelu tietyllä alueella, kuten suojattavan henkilön kodin läheisyydessä.
Laajennettuun lähestymiskieltoon määrätty voidaan uuden lain myötä määrätä tekniseen valvontaan, mikäli suojatun henkilön henki, terveys tai vapaus ovat välittömässä vaarassa.
Teknisesti valvotussa lähestymiskiellossa viranomaiset saavat automaattisesti hälytyksen, jos lähestymiskieltoon määrätty astuu kielletylle alueelle.
Tilastokeskuksen mukaan lähestymiskiellolla suojattiin viime vuonna 2 182 henkilöä. Heistä suurin osa, 1 599, oli naisia.
Lähestymiskieltojen määräämisellä pyritään suojelemaan esimerkiksi lähisuhdeväkivallan uhreja.
Viime vuonna Suomessa kuoli lähisuhdeväkivallan uhrina 19 naista. Joka kolmas suomalaisnainen on kokenut fyysistä väkivaltaa tai sen uhkaa parisuhteessaan. Miehistä joka kuudes raportoi vastaavaa.