EU:n jäsenvaltiot pääsivät maanantaina yhteisymmärrykseen palauttamiskeskusten perustamisesta unionin ulkopuolisiin maihin.
Tavoitteena on tehostaa poistumismääräyksen saaneiden siirtolaisten karkotuksia.
Komissaari Magnus Brunner totesi, että ihmisille on palautettava tunne tilanteen hallinnasta.
Ihmisoikeusjärjestöt ovat kritisoineet muutosta, ja lainsäädäntö vaatii vielä parlamentin hyväksynnän.
Näytä lisää
Euroopan unionin jäsenvaltiot saavuttivat maanantaina sopimuksen ”palauttamiskeskuksista” kolmansiin maihin, eli unionin ulkopuolelle, uutistoimisto Reuters raportoi.
Käytännössä tavoitteena on tehostaa sellaisten siirtolaisten karkotuksia, jotka EU-maat ovat määränneet poistumaan EU:n alueelta. Poistumismääräyksen saanut voitaisiin siis palauttaa lähtö- tai kauttakulkumaan sijaan sellaiseen maahan, jonka kanssa on solmittu sopimus palauttamiskeskuksesta.
EU-komission mukaan vain noin joka viides poistumismääräyksen saanut todella lähtee unionin alueelta.
Sopimus on osa laajempaa maahanmuuttopolitiikan tiukentamisen kokonaisuutta. Muita esitettyjä ehdotuksia ovat sisäisten rajojen tarkastusten lisääminen ja tuki maille, joihin saapuu eniten siirtolaisia.
– Meidän on palautettava ihmisille tunne siitä, että hallitsemme tapahtumia, sanoi unionin sisäasioista ja muuttoliikkeestä vastaava komissaari Magnus Brunner Politicolle.
Perussuomalaiset poliitikot iloitsevat päätöksestä. Europarlamentaarikko Sebastian Tynkkynen kiittää x-viestipalvelussa kansallismiesten puolueiden panosta.
– On aika tehdä Suomesta ja Euroopasta jälleen sellainen, mikä sen kuuluukin olla. Paluumuuton aikakausi on alkanut, Tynkkynen kirjoittaa.
Puolueen toinen varapuheenjohtaja, kansanedustaja Joakim Vigelius iloitsee sekä EU:ssa että Suomessa toteutetuista tiukennuksista maahanmuuttoon. Hän uskoo, että muut puolueet ovat heränneet heidän huoliinsa.
– Turvapaikanhaku on minimoitava ja laittomasti maassa oleskelevat on lennätettävä ulos Euroopasta, Vigelius linjaa tiedotteessaan.
Sisäministeri Mari Rantanen (ps) kertoi Iltalehdelle maaliskuussa, että Pohjoismaat selvittävät yhdessä palauttamiskeskusten perustamista ja siihen liittyvää lainsäädäntöä. Työssä ovat mukana kaikki Pohjoismaat.
Päätös ei kuitenkaan mennyt läpi ilman vastustusta. Ihmisoikeusjärjestöt ovat voimakkaasti kritisoineet muutosta.
– Tämä sääntö luo julman pidätys- ja karkotuskoneiston, sanoi paperittomien asioita ajavassa ihmisoikeusjärjestössä toimiva Silvia Carta.
Lakiluonnos pidentää säilöönottoaikoja ja tuo seuraamuksia henkilöille, jotka eivät tee yhteistyötä viranomaisten kanssa. Muutoksen myötä viranomaiset voisivat myös takavarikoida omaisuutta, ottaa alaikäisiä säilöön, kerätä biometrisiä tietoja ja tehdä kotietsintöjä.
Järjestöt kertovat Reutersin mukaan, että jotkut käytännöt ovat olleet jo käytössä ja yleistyneet viime kuukausina. EU-maista on palautettu siirtolaisia Kreikkaan ja muihin ulkorajamaihin.
Lainsäädännön voimaantulo edellyttää vielä jäsenvaltioiden ja Euroopan parlamentin virallista hyväksyntää.