Kokoomuksen eduskuntaryhmä julkaisi tiistaina raportin tekoälyn hyödyntämisestä, jossa asetetaan tavoitteeksi tehdä Suomesta datakeskusten johtava maa.
Raportin esitteli tekoälytyöryhmän puheenjohtaja Martin Paasi (kok), joka korostaa, että tekoälyn käyttöönotto voi tuoda mukanaan merkittäviä säästöjä. Hän haluaa kuitenkin painottaa, että kyse ei ole pelkästään taloudellisista eduista, vaan myös palveluiden parantamisesta.
– Kun asiakas soittaa ja tekoäly vastaa, asiakas on tunnistettu puhelinnumeron perusteella, tietokannasta on haettu kaikki asiakkaasta saatavilla oleva tieto ja tekoäly pystyy reagoimaan asiakkaan viesteihin nopeasti, Paasi kuvailee prosessia.
Paasi näkee suuria mahdollisuuksia tekoälyn käyttöönotossa, mutta hän varoittaa, ettei tekoälyä tule käyttää pelkkänä muotisana.
– Ei saa mennä siihen, että kaikki poliitikot vain heiluttavat tekoälyn taikasanaa. Tässä asiassa ei pidä antaa poliitikoille liian helppoa, vaan oikeasti kysyä, Paasi toteaa.
Raportissa mainitaan myös, että virkavastuuta voitaisiin siirtää organisaatiotasolle.
Paasin mukaan tärkeintä olisi kuitenkin varmistaa, että tekoälyn tarjoama neuvonta on jatkuvasti seurattavissa ja valvottavissa, eli ihmisen tulisi olla lopulta vastuussa asiasta.
– Vaikka tekoäly olisi kuinka virheetön, niin keskeistä on, että ihmisen on oltava kontrollissa. Ihmisen tulee valvoa tätä prosessia, Paasi sanoo.
Hän muistelee, että Virossa kansalaisilla on oikeus saada palvelua ihmiseltä.
– Jos ei halua, että asia hoituu tekoälyn avulla, niin hänellä on aina mahdollisuus kääntyä ihmisen puoleen, Paasi toteaa.
Seuraava askel tekoälyn kehittämisessä on sen hyödyntäminen yksityisempään dataan niin yrityksissä kuin valtionhallinnossa. Paasi muistuttaa, että Suomessa on valtavasti sellaista tallennettua dataa, jota ei löydy muualta maailmasta.
IS kysyi, mitä riskejä Paasi näkee siinä, että Suomen laajaa julkista dataa syötettäisiin tekoälylle.
– Se on vähän kuin kysyisi, mitä riskejä näet siinä, että ihmiset ajavat moottoripyörällä. Siinä on omat riskinsä, mutta ne on hallittavissa, Paasi sanoo huumorilla.
Hän korostaa, että EU:n sisällä halutaan lisää datakeskuksia ja enemmän laskentakapasiteettia, jotta data ei jatkuvasti päätyisi Yhdysvaltoihin. Hän painottaa myös, että dataa voidaan hyödyntää turvallisesti, kunhan se tehdään oikein.
Raportissa todetaan, että kokoomuksen tavoitteena on tehdä Suomesta datakeskusten johtava maa.
Paasi asettaa datakeskukset mittasuhteisiin: Suomessa on tällä hetkellä noin 400 megawatin verran datakeskuksia, ja vuoteen 2030 mennessä tavoite on 1 200 megawattia eli 1,2 gigawattia.
Lontoossa on hänen mukaansa 2,6 gigawattia.
– Suomi ei ole tällä hetkellä datakeskusten supervalta, Paasi toteaa.
Tämä kuluttaa hänen mukaansa tällä hetkellä noin 2–3 prosenttia Suomen sähköstä.
Paasi korostaa, että Suomeen on saatava lisää datakeskuksia, sillä 30–50 prosenttia datakeskuksiin liittyvistä investoinneista jää Suomeen. Lisäksi suuren datakeskuksen rakentaminen työllistää useita satoja ihmisiä.
Maanantaina kerrottiin, että kokoomuksen Heikki Vestmanin lakialoite datakeskuksista sai yli 100 kansanedustajan tuen. Aloitteessa vaaditaan, että keskusten tulisi kattaa itse omat sähkönkulutuksensa.
Paasi korostaa, että Suomessa on oltava julkinen suunnitelma siitä, miten ja millä ehdoilla tässä asiassa edetään. Tämä on erityisen tärkeää, jotta datakeskusinvestoijat tietävät, millainen ”pelikenttä” Suomessa on.
– Se on uskottavaa investoijalle, jos kerromme, että näin varmistamme, että sähkö on edullista myös tulevaisuudessa, koska se hyödyttää myös teitä, Paasi painottaa.
Datakeskukset kuluttavat paljon sähköä, minkä vuoksi aloite on tehty.
Mutta datakeskuksia ei pidä Paasin mukaan rajoittaa vain tiettyihin kohteisiin – kyseessä voi olla mikä tahansa paljon sähköä kuluttava laitos.