Kotitalousvähennyksen leikkaukset ovat merkittävästi vähentäneet palveluiden ostamista, ilmenee tuoreesta kyselytutkimuksesta.
31 prosenttia vähennystä aiemmin hyödyntäneistä on vähentänyt palveluostojaan, ja 8 prosenttia on lopettanut ne kokonaan.
72 prosenttia yrityksistä raportoi tilauskannan pienentyneen, ja 31 prosenttia yrityksistä on irtisanonut työntekijöitä.
Veroasiantuntija Risto Waldenin mukaan vähennys on luonut hoiva- ja remonttialalle kysyntää, jota ei olisi ilman sitä.
Näytä lisää
Kotitalousvähennykseen tehdyt leikkaukset ovat vähentäneet sen käyttöä merkittävästi, ilmenee tuoreesta kyselytutkimuksesta. Tämän seurauksena yritykset ovat irtisanoneet työntekijöitään.
Viime vuoden alussa toteutetut supistukset kotitalousvähennyksessä johtivat siihen, että vähennystä viimeisen viiden vuoden aikana käyttäneistä 31 prosenttia vähensi palveluostojaan leikkauksen jälkeen ja 8 prosenttia lopetti ne kokonaan. Vain neljäsosa vastaajista piti hankintansa ennallaan.
Eniten ostoja vähennettiin kotitaloustöissä ja siivouspalveluissa, joissa 43 prosenttia ilmoitti vähentäneensä hankintojaan. Toiseksi eniten kärsivät maalaustyöt ja pintaremontit.
Veroasiantuntija Risto Waldenin mukaan tämä osoittaa, että kotitalousvähennys on toiminut. Hyöty ei rajoitu vain palveluiden lisääntyneeseen käyttöön.
– Vähennyksessä on myös harmaan talouden torjuntaan liittyviä elementtejä. Kun ihmiset pyytävät kuitteja yrityksiltä ja toimittavat ne verottajalle, syntyy myös valvontaa, hän toteaa.
Tämän tutkimuksen perusteella on mahdotonta arvioida, maksaako verovähennys itsensä takaisin valtion kassaan. Waldenin mukaan voidaan kuitenkin päätellä, että vähennys on luonut esimerkiksi hoiva- ja remonttialalle kysyntää, jota ei olisi ilman vähennystä. Tämä puolestaan lisää työllisyyttä ja verotuloja.
Fakta
Kotitalousvähennyksen määrä pieneni vuoden 2025 alussa
-
Vuoden 2025 alusta lähtien kotitalousvähennystä on voinut saada enintään 1 600 euroa vuodessa, kun määrä oli aiemmin 2 250 euroa remonttitöistä ja 3 500 euroa kotitalous-, hoiva- ja hoitotöistä sekä fysioterapiasta.
-
Myös vähennysprosentteja on leikattu. Ennen uudistusta remonttiyritysten laskujen työn osuudesta sai vähentää 40 prosenttia ja erikseen palkatun remontoijan palkasta 15 prosenttia ja sivukulut. Vuoden 2025 alusta vastaavat prosentit ovat 35 prosenttia ja 13 prosenttia sekä sivukulut.
-
Kotitalous-, hoiva- ja hoitotyön sekä fysioterapian vähennysprosentteja on myös leikattu yritysten laskujen osalta 60 prosentista 35 prosenttiin ja työntekijän palkkauksessa 30 prosentista ja sivukuluista 13 prosenttiin ja sivukuluihin.
-
Omavastuuta on nostettu 100 eurosta 150 euroon.
-
Esimerkiksi kodin siivous- ja remonttitöiden hoidossa pariskunnan kannattaa jakaa laskuja niin, että kumpikin käyttää vähennystä enimmäismäärän. Puolisot voivat saada vähennystä yhteensä enintään 3 200 euroa vuodessa.
Vähennyksen työllisyyttä lisäävä vaikutus näkyy myös siinä, että palveluita tarjoavat yritykset ovat olleet vaikeuksissa leikkauksen jälkeen. Yrityksille tehdyn erillisen kyselytutkimuksen mukaan vähennysoikeuden supistaminen on vaikuttanut niiden talouteen.
72 prosenttia yrityksistä ilmoitti leikkauksen pienentäneen tilauskantaansa merkittävästi tai jonkin verran. Jopa 83 prosenttia yrityksistä arvioi kotitalousvähennyksen olevan nykyisellään jokseenkin tai täysin riittämätön.
Myös työllisyys on kärsinyt, sillä 31 prosenttia yrityksistä on vähentänyt työpaikkoja ja 20 prosenttia lomautti työntekijöitä leikkauksen seurauksena. Irtisanomiset ovat korostuneet siivous- ja hoivapalveluissa, lomautukset rakentamisen ja talotekniikan puolella.
Kotitalousvähennyksestä on tullut suosittu etu suomalaisille. Kyselyn mukaan 40 prosenttia suomalaisista pitää kotitalousvähennystä edelleen tärkeänä itselleen.
Sitä myös käytettäisiin enemmän, jos sen taso olisi korkeampi.
Noin kolmannes vastaajista toivoo kotitalousvähennyksen palautuvan aiemmalle tasolleen, eli remonttityössä 40 prosenttiin ja kotitalous- ja hoivatyössä 60 prosenttiin. Erityisesti remonttityössä sopivana tasona pidetään jopa aiempaa tasoa korkeampaa vähennysosuutta.
– On luonnollista, että vastaajat vertaavat sitä aiempaan tasoon. Jos taso nousisi, vähennyksen käyttö lisääntyisi, ja jos se laskisi, käyttökin vähenisi, Walden toteaa.
Kotitalousvähennystä kritisoidaan usein hyvin toimeentuleville suunnatuksi veroeduksi. Tämä ei ole perusteetonta: kyselytutkimuksen mukaan kotitalousvähennyksen käyttö keskittyy ikäihmisiin ja keskitasoa enemmän tienaaviin.
– Tämä on ymmärrettävää, sillä opiskelijoilla ja pienituloisilla on harvemmin varaa ostaa tällaisia palveluita, Walden toteaa.
Kyselytutkimuksen aineistosta käy kuitenkin ilmi, että leikkauksen jälkeen palveluiden ostoa ovat vähentäneet erityisesti 35–44-vuotiaat pienituloiset, koska heillä ei ole enää varaa ostaa vanhemmilleen hoivapalveluita.
Walden näkee tässä tulevaisuuden Suomelle merkittävän kysymyksen. Voisiko kotitalousvähennys olla osa yhteiskunnan hoivapalveluiden ratkaisua?
Järjestöjen Verianilla teettämään kyselytutkimukseen vastasi yli 2 000 suomalaista. Yrityskyselyyn puolestaan vastasi yli 550 yritystä.