1) Kuntien määrää on vähennettävä
Kuntien lukumäärän vähentäminen on välttämätöntä, toteavat kansliapäälliköt.
Vaihtoehtoisesti tulisi harkita yhtenäiskuntamallista luopumista sekä kuntien tehtävien eriyttämistä.
Ehdotusta perustellaan väestön keskittymisellä kasvukeskuksiin.
Kunta- ja alueuudistusten valmistelussa on tärkeää ottaa huomioon, minkälaiseksi Suomen väestöjakauma on kehittymässä tulevien trendien valossa 2050-luvulla ja sen jälkeen.
Suomessa syntyvyys laski nopeasti 2010-luvulla eikä ole sen jälkeen palautunut, raportissa todetaan. Kuva: Kalle Koponen / HS
Trendeihin sisältyvät myös alhainen syntyvyys, väestön ikääntyminen sekä julkisen talouden haasteet.
Suomessa on tällä hetkellä 308 kuntaa, joista 292 sijaitsee Manner-Suomessa ja 16 Ahvenanmaalla.
2) Julkiset palvelut on arvioitava
Velkaantumisen jatkuminen lisää kansliapäälliköiden mukaan riskiä Suomen luottoluokituksen heikentymiselle ja äkilliselle velkakriisille.
Johtopäätöksenä on, ettei nykyistä julkisten palveluiden kokonaisuutta voida ylläpitää, vaan julkinen hallinto ja julkisten palveluiden kokonaisuus on mukautettava julkisen talouden reunaehtoihin.
Raportissa ei suoraan ehdoteta julkisten palveluiden karsimista, mutta korostetaan julkisten palveluiden uudelleen määrittelyn tarvetta.
Kansliapäälliköt toteavat, että eri ministeriöiden hallinnonalojen sekä kunta- ja aluehallinnon alaisuudessa on satoja erilaisia julkisia palveluja ja tehtäviä.
Puolueet ovat vasemmistoliittoa lukuun ottamatta sitoutuneet 8–11 miljardin euron sopeutuksiin ensi hallituskaudella.
Kansliapäälliköiden mukaan sopeutusta on erittäin vaikeaa toteuttaa puuttumatta sosiaaliturvaan, eläkkeisiin sekä sosiaali- ja terveydenhuollon ja koulutussektorin menoihin, sillä nämä muodostavat julkisyhteisöjen kokonaismenoista lähes 75 prosenttia.
3) Maahanmuuton päälinjoista on sovittava
Alhainen syntyvyys ja väestön ikääntyminen heikentävät väestöllistä huoltosuhdetta.
Raportin mukaan työllisten määrän kasvu 2000-luvulla on perustunut pääasiassa ulkomaalaistaustaisen väestön maahantuloon, ja työvoiman saatavuus on ollut merkittävästi riippuvainen maahanmuutosta.
Tiedetään, että maahanmuuttajataustaisen väestön työttömyysaste on Suomessa tyypillisesti korkeampi kuin kantaväestön työttömyysaste. Tähän raportissa ei viitata.
Maahanmuuton keskeinen merkitys kansantaloudelle korostaa kansliapäälliköiden mukaan tarvetta johdonmukaiselle maahanmuuttopolitiikalle, minkä vuoksi Suomessa tulisi sopia maahanmuuttopolitiikan päälinjoista.
Suomessa asuvien ulkomaalaistaustaisten määrä on kasvanut noin 38 000:sta 660 800:een vuosien 1990 ja 2026 välillä, raportissa todetaan.
4) Lisää toimia ilmaston hyväksi
Suomi ei ole saavuttamassa nykyisillä toimilla hiilineutraaliustavoitettaan eikä kansainvälisiä velvoitteitaan, arvioivat kansliapäälliköt.
Hiilineutraalius vuoteen 2035 mennessä on edelleen mahdollista, mutta sen toteutuminen vaatii merkittäviä lisätoimia erityisesti maankäyttösektorilla, raportissa todetaan.
Kansliapäälliköt vaativat päättäjiä turvaamaan hiilinielut. Kuva Tammiston luonnonsuojelualueelta. Kuva: Mika Ranta / HS
Kansliapäälliköiden mukaan hiilinielut vaativat nopeita toimia. Metsiä pidetään Suomen tärkeimpänä hiilinieluna.
Luonnonvarakeskus tiedotti joulukuussa, että maankäyttösektori on yhä merkittävä päästölähde, mutta metsät muodostavat nyt pienen hiilinielun.
5) Tekoälyn hyödyntäminen
Seuraavien hallituskausien aikana on tartuttava kunnianhimoisesti tekoälymurroksen mahdollisuuksiin, jotta julkisten palveluiden vaikuttavuutta voidaan parantaa, palveluita tehostaa ja kustannuksia vähentää.
Kansliapäälliköiden mukaan lainsäädännön muutoksilla tulee purkaa esteitä tekoälyn, digitalisaation ja automaattisen päätöksenteon käytöltä julkisessa hallinnossa.
6) Rahoitusta innovaatioihin
Kansliapäälliköt katsovat, että yhteistyö korkeakoulujen, tutkimuslaitosten ja yritysten välillä on Suomessa vahvaa, mutta ongelmana on tutkimustulosten kaupallistaminen.
Kansliapäälliköt peräänkuuluttavat myös lisärahoitusta innovaatioihin samalla kun tutkimus- ja kehitystoiminnan rahoittamista jatketaan.
Lähde: Valintojen Suomi: Kansliapäälliköiden pääviestit hallitusvaihdokseen -raportti.