Jos drooniuhkien vuoksi on pakko jäädä pois työtehtävistä tai myöhästyä, työnantaja on velvollinen maksamaan palkkaa työntekijälle. Tämä sovittiin työnantaja- ja työntekijäjärjestöjen yhteisessä työryhmässä.
Riita syntyi Uudenmaan toukokuisen drooniuhan jälkeen, jolloin vaaratiedotteessa kehotettiin ihmisiä pysymään kotona. Monet eivät voineet silloin lähteä töihin ajallaan.
Työnantajajärjestöt katsoivat, että lain mukaan tällaisessa tilanteessa työntekijöille ei tarvitsisi maksaa palkkaa.
Kuitenkin nyt työnantajat ovat mukana suosituksessa, että palkkaa maksetaan.
– Kokonaisturvallisuuden parantamiseksi oli tärkeää, että työmarkkinaosapuolet pystyivät sopimaan, miten työpaikoilla toimitaan drooniuhan aikana, toteaa johtaja Ilkka Oksala Elinkeinoelämän keskusliitosta (EK) tiedotteessa.
– Tämän vuoksi tässä poikkeuksellisessa tilanteessa olemme mukana suosittelemassa palkanmaksua noin kolme tuntia kestävien drooniuhkien osalta, vaikka puhtaasti juridinen näkemyksemme maksuvelvollisuudesta on erilainen kuin palkansaajilla.
EK, Kunta- ja hyvinvointialuetyönantajat KT sekä Suomen Yrittäjät ovat tyytyväisiä sovun syntymiseen aikarajassa.
Palkansaajajärjestöt ovat tyytyväisiä saavutettuun ratkaisuun.
– Palkkavarmuus vähensi työntekijöiden epävarmuutta. Nyt toimitaan turvallisuus edellä, kuten pitääkin, toteaa SAK:n puheenjohtaja Jarkko Eloranta tiedotteessa.
STTK:n puheenjohtaja Else-Mai Kirvesniemi korostaa, että neuvottelussa epäonnistuminen olisi ollut huono viesti kansalaisille.
– Epätietoisuus ja epävarmuus vähenevät tämän suosituksen myötä, hän lisää.
Akavan suurimman liiton OAJ:n puheenjohtaja Katariina Murto ei ole tyytyväinen saavutettuun ratkaisuun.
Murron mielestä pelkkä suositus palkanmaksusta ei ole riittävä.
– Keskusjärjestöjen neuvottelutulos ei ratkaise palkanmaksua koskevaa kiistaa, sillä suositus palkanmaksusta ei sido työnantajia mitenkään. Yksittäinen työnantaja voi siis päättää maksaa palkan tai olla maksamatta, jolloin luottamusedustajien tai luottamusmiesten tulisi neuvotella asiasta työnantajakohtaisesti, Murto toteaa.
Tämän vuoksi OAJ ei hyväksynyt keskusjärjestöjen neuvottelutulosta.
– OAJ:n kanta on selkeä: drooneihin liittyvissä vaaratiedotetilanteissa palkka on maksettava kaikissa olosuhteissa, Murto painottaa.
Työntekijät ja työnantajat sopivat myös siitä, että jos drooniuhkat yleistyvät ja ne aiheuttavat työnantajille merkittäviä lisäkustannuksia, tarvitaan jokin malli kustannusten tasaamiseksi.
Työ- ja elinkeinoministeriössä aletaan selvittää mahdollisia malleja.
Akavan puheenjohtaja Maria Löfgren korostaa, että myös tilanteen mahdolliseen vaikeutumiseen on varauduttava.
– Lähtökohtana on, että mallista ei aiheudu kustannuksia julkiselle taloudelle tai palkansaajille. Mikäli turvallisuustilanne heikkenee, voidaan selvityksen perusteella viipymättä aloittaa tarvittavan lainsäädännön valmistelu, sanoo Akavan puheenjohtaja Maria Löfgren tiedotteessa.
Asia on erityisen tärkeä työnantajajärjestöille.
– Jos drooniuhat lisääntyvät, ei ole perusteltua eikä oikeudenmukaista, että yksittäiset yritykset Uudellamaalla tai esimerkiksi Kaakkois-Suomessa kantavat taloudellisen vastuun tilanteista, joihin ne eivät voi vaikuttaa, toteaa johtaja Atte Rytkönen-Sandberg Suomen Yrittäjistä tiedotteessa.