Sulje
Presidentti Stubb puhui Egyptin-vierailullaan Suomen ja Egyptin välisessä liiketoimintaforumissa.
Kairo, Egypti
Tasavallan presidentti Alexander Stubb aloitti tiistaina kaksipäiväisen vierailun Egyptissä. Ensimmäisenä päivänä Stubb tapasi Egyptin presidentin Abdel Fattah al-Sisin Kairossa.
Stubbin ja Egyptin presidentin keskusteluissa käsiteltiin tilannetta Iranissa, Hormuzinsalmessa, Gazassa ja laajemmin Lähi-idässä.
Ilta-Sanomien haastattelussa Stubb mainitsi sanoneensa heti helmikuussa sodan alkamisen jälkeen, että eskalaatiokierteen välttämiseksi on pyrittävä.
– Iranin sodassa olemme havainneet eskalaatiokierteen, jota emme aluksi olisi osanneet kuvitella. Iran on lähettänyt drooneja ja ohjuksia yli kymmeneen maahan. Voimme vain kuvitella, miten kutsuisimme vastaavaa sotaa Euroopassa, jos Venäjä lähettäisi drooneja ja ohjuksia Eurooppaan. Me kutsuisimme sitä Euroopassa varmaankin maailmansodaksi.
Tasavallan presidentti Alexander Stubb ja Egyptin presidentti Abdel Fattah al-Sisi keskustelivat tiistaina muun muassa tilanteesta Iranissa sekä laajemmin Lähi-idässä. Kuva: Emmi Syrjäniemi / Tasavallan presidentin kanslia
Stubb kertoi keskustelleensa Yhdysvaltojen neuvottelijoiden kanssa viime viikonloppuna ja totesi heidän olevan varovaisen toiveikkaita sopimuksen löytymisestä.
– Mikään ei ole varmaa, valitettavasti, Stubb sanoi.
Stubb ja Egyptin presidentti Abdel Fattah al-Sisi tiedotustilaisuudessa Kairossa tiistaina. Kuva: Päivi Arvonen
Iranin sodan tilanne ja siihen varautuminen huolestuttaa suomalaisia. Presidentti Stubbin mukaan suomalaisten on syytä valmistautua siihen, että olemme maailmanpoliittisesti tilanteessa, joka on melko sekasortoinen.
– Paikallisista konflikteista on tullut alueellisia, ja niillä on globaalit vaikutukset. Vaikutuksia on muun muassa energian ja ruoan hintaan, ja vaikutuksia voi olla myös korkoihin.
Presidentti Stubb korosti, että Suomessa asiat ovat hyvin. Turvallisuustilanne on vakaa, eikä meillä ole sotilaallista uhkaa.
‒ On tärkeää huolehtia siitä, että huoltovarmuutemme myös henkisesti säilyy vahvana.
Stubbin edustusautoa koristi Suomen lippu. Kuva: Päivi Arvonen
Stubb esitti myös näkemyksiään siitä, miten ja milloin Yhdysvaltain presidentille Donald Trumpille voisi löytyä mahdollisuus Iranin sodan päättämiseen.
Näitä ovat esimerkiksi uraanin rikastamisen aikaraja, Iranin ohjusten mahdollinen rajoittaminen, terrorijärjestöjen kuten Hamasin, Hizbollahin ja Huthien yhteyksien katkaiseminen Iraniin – sekä Hormuzinsalmen tilanne.
– Valitettavasti Iran on löytänyt Hormuzinsalmen sulkemisesta itselleen uuden ydinaseen, jossa ei tarvita uraanin rikastamista. Jos näistä asioista saavutetaan yhteisymmärrys, toivottavasti syntyy myös tulitauko ja rauhansopimus, Stubb totesi.
Trumpin kanssa presidentti kertoi keskustelleensa viimeksi kaksi, kolme viikkoa sitten. Tuolloin hän välitti Trumpille viestin käymistään keskusteluista Iranin presidentin kanssa.
– Käymme normaalia, hyvin avointa keskustelua, Stubb vastasi naurahtaen viitaten kielikuvastoon, jossa on puhuttu Trump-kuiskaaja-termiin liittyen kuiskaamisen sijaan huutamisesta.
Kuva: Päivi Arvonen
Stubb korosti, että ulkopolitiikassa on tärkeää toimia järjen eikä tunteiden mukaan. Silti epämukaviakin tunteita on ollut.
– Epämukavaa oli uhittelu Grönlannille. Epämukavaa on Iranin sota sekä sodankäynti Naton liittolaisia kohtaan. Nämä ovat realiteetteja, joiden kanssa eletään. Uskon, että paras ratkaisu on aina keskustella. Keskustelut tapahtuvat enemmän yksityisesti kuin julkisesti.
Stubb muistutti, että on totuttava siihen, että Yhdysvaltojen ulkopolitiikka on erilaista kuin aikaisemmin.
– Yhdysvaltojen arvopohja eroaa eurooppalaisesta, heidän intressinsä ovat muuttuneet. Lisäksi heidän tapansa projisoida voimaa on erilainen. Tässä maailmassa me nyt elämme.
Stubb totesi, että liittolaisuus perustuu luottamukseen, joka puolestaan perustuu diplomatiaan ja kunnioittavaan käyttäytymiseen.
– Kaiken tämän taustalla on oltava jokin sopimus ja instituutio, joka meillä on Pohjois-Atlantin sopimus ja instituutiona Nato. Teemme työtä sen eteen, että Natossa siirretään taakkaa Yhdysvalloilta Eurooppaan ja pääsemme takaisin sille luottamuksen ja kunnioituksen tielle, johon liittolaisuussuhteen pitäisi perustua.
<source