Viikon alussa on tullut runsaasti uutisia puolustukseen ja sen kustannuksiin liittyen.
Seuraava hallitus tulee kohtaamaan ennakoitua vaikeamman taloustilanteen, johtuen kasvavista puolustustarpeista.
Voisi jopa sanoa, että tilanne alkaa muistuttaa sotataloutta – ei kuitenkaan sodan, vaan lähivuosien vertailussa.
Tämä edellyttäisi vuodesta 2029 alkaen noin 14–15 miljardin euron vuotuista rahoitusta. Nykyisin summa on noin 7,7 miljardia euroa.
Jukka Kopran (kok) johtama parlamentaarinen työryhmä arvioi, että Puolustusvoimien menotarve kaksinkertaistuu lähes 15 miljardiin seuraavalla vaalikaudella. Kuva: Vesa Moilanen / IS
Seuraava eduskunta tulee joka tapauksessa vastaamaan ennennäkemättömistä kustannuksista ja asennemuutoksista. Tulevilla kansanedustajilla ei ole todennäköisesti vielä käsitystä siitä, millaiseen tilanteeseen he astuvat uuteen velkajarru-Suomeen.
Kaksi uutta yllättävää tietoa on ilmestynyt lähes samaan aikaan kansalaisten tietoisuuteen.
-
Kokoomuksen eduskuntaryhmän puheenjohtaja Jukka Kopran johtama parlamentaarinen työryhmä on arvioinut, että puolustusvoimien menotarpeet kasvavat ensi vaalikaudella nykyisestä jopa kaksinkertaisiksi, ylittäen selvästi Naton uudet vaatimukset.
-
Yhdysvallat, joka on aloittamassa osittaista vetäytymistä Euroopasta, suunnittelee julkisuuteen tulleiden tietojen mukaan, että vetäessään joukkojaan Euroopasta se saattaa mahdollisesti sijoittaa ydinaseitaan myös Venäjän rajojen Nato-maihin, kuten Puolaan ja Baltiaan, ehkä jopa Viroon.
Lue lisää: Nyt tuli ”raatorehellinen” arvio Suomen puolustuskyvystä
Eduskuntapuolueet ovat sitoutuneet tulevalla vaalikaudella velkajarruun, mikä tarkoittaa 8–11 miljardin sopeutuksia julkiseen talouteen.
Vasemmistoliitto on ainoa puolue, joka on virallisesti jäänyt sovun ja yhteisymmärryksen ulkopuolelle, mutta muissakin puolueissa on epäilyksiä tavoitteiden toteutumisen ja realismin välillä.
Onko jättisopeutus mahdollista, kun tilanne todella tulee eteen?
Velkajarrussa on otettu huomioon jo Puolustusvoimien lisämenot, mutta ei kuitenkaan sitä, että ne pitäisi kaksinkertaistaa lähes 15 miljardiin vuodessa. Kopran työryhmä toteaa, että kyse ei ole suorasta menovaatimuksesta, vaan siitä, mitä Puolustusvoimat tarvitsee ja kaipaa.
Samaan aikaan on hoidettava korjausvelkaa ja hankittava uutta kalustoa. Myös henkilöstömenot kasvavat.
Suomen puolustusmenot tulisi kaksinkertaistaa seuraavalla vaalikaudella nykyisestä 7,7 miljardista lähes 15 miljardiin. Tavoite ylittää Naton 3,5 prosentin bruttokansantuotevaatimuksen. Kuva: Aleksi Jalava / IS
Ei ole yllättävää, että jopa valtiovarainministeriön johtava asiantuntija, kansliapäällikkö Juha Majanen Helsingin Sanomien mukaan hämmästyi uusista tiedoista.
Uusien tarpeiden toteuttaminen tarkoittaisi, että Naton virallisten tavoitteiden (3,5 prosenttia bkt:sta) saavuttamisen lisäksi pitäisi löytää ainakin noin miljardi uutta rahaa Suomen puolustuksen ylläpitämiseksi ja kehittämiseksi.
Tämä edellyttäisi vuodesta 2029 alkaen noin 14–15 miljardin euron vuotuista rahoitusta. Nykyisin summa on noin 7,7 miljardia euroa. Uusi summa olisi lähes 17 prosenttia nykyisestä 90 miljardin suuruisesta budjetista.
Tämä siis velaksi.
Ja tilanteessa, jossa velkaantuminen pitäisi saada velkajarrulla hallintaan, kun valtionvelka on kasvamassa selvästi yli 200 miljardiin ja Suomi on jo valmiiksi EU:n tarkkailuluokalla.
Hurjaa!
Kun resursseja ohjataan puolustukseen, poliitikoilla on edessään ennen näkemättömän vaikea tilanne. Vastustusta on odotettavissa. Vasemmistoliitosta on jo nostettu kapinalippua.
Hyvinvointivaltion tulevaisuus herättää huolta. Sote-menot kasvavat, ja menoautomaatit ryskäävät. Pienet muutokset eivät riitä.
Menojen vastakkainasettelua tuskin voidaan välttää.
Myös Suomen asema Natossa alkaa selkeytyä tavalla, jota tulevat vaalikauden poliitikot tuskin ovat täysin ymmärtäneet.
Yhdysvallat valmistautuu presidentti Donald Trumpin uhkailujen mukaisesti osittaiseen vetäytymiseen Euroopasta, mutta Yhdysvallat saattaa vetäytyessään mahdollisesti sijoittaa ydinaseita myös Venäjän rajoille, esimerkiksi Baltian maihin ja ydinaseita pitkään havitelleeseen Puolaan.
Asiasta kertoo Financial Times -lehti kolmen eri lähteen perusteella. FT:n mukaan Yhdysvaltojen viranomaiset ovat suhtautuneet avoimesti ajatukseen, että ydinaseita sijoitettaisiin Eurooppaan lisää nykyisten kuuden maan lisäksi.
Asetelma olisi uusi ja hämmästyttävä.
Kyseessä on doktriinin muutos, joka vaikuttaa myös Suomeen, vaikka tänne ei ydinaseita olla sijoittamassa.
Lue lisää: Asiantuntija pitää ydinaseuutista valtavana – Yksi maa olisi ”Kremlin näkökulmasta erityisen herkkä”
Mitä muuta hallitus ja esimerkiksi puolustusministeri Antti Häkkänen (kok) jättävät kertomatta?
<source