Eduskunnan puolustusvaliokunnan puheenjohtaja Heikki Autto ja ulkoasiainvaliokunnan puheenjohtaja Johannes Koskinen ovat eri mieltä siitä, olisiko Ukrainan hyökkäys Valko-Venäjälle perusteltua.
Yhdysvaltalainen ajatushautomo on todennut, että Ukraina voisi hyökätä Valko-Venäjälle, koska Venäjä käyttää maan signaalitoistinasemia ilmaiskujensa tukena.
Koskinen arvioi, että Valko-Venäjän osallistuminen sotaan olisi vakava eskaloituminen, joka myös lisäisi Baltian maiden riskejä.
Molemmat puheenjohtajat pitävät talouspakotteita keinona vaikuttaa Valko-Venäjään.
Näytä lisää
Eduskunnan puolustusvaliokunnan puheenjohtaja Heikki Autto (kok) ja ulkoasiainvaliokunnan puheenjohtaja Johannes Koskinen (sd) ovat eri linjoilla siitä, olisiko Ukrainan isku Valko-Venäjälle oikeutettu.
Aiemmin tällä viikolla yhdysvaltalainen ajatushautomo linjasi, että Ukraina voisi iskeä Valko-Venäjälle sillä perusteella, että Venäjä hyödyntää ilmaiskuissaan Valko-Venäjän signaalitoistinasemia.
– Valko-Venäjä on ollut sodassa hyökkäävä osapuoli, joten isku hyökkäystä tukevia kohteita vastaan voisi kansainvälisen lain mukaan olla perusteltua, sanoo Autto.
Koskinen on samaa mieltä siitä, että Valko-Venäjän alueita on käytetty erityisesti sodan alkuvaiheessa, ja sen kyvykkyyksiä ilmahyökkäyksissä myös sodan myöhemmissä vaiheissa.
– Ei kuitenkaan ole näyttöä siitä, että Valko-Venäjä itse olisi suorittanut iskuja Ukrainaa kohtaan. Peruskirjan mukainen puolustamisoikeus ei ehkä näillä tiedoilla riitä oikeuttamaan suoria iskuja Valko-Venäjälle, hän pohtii silti.
Hän viittaa YK:n peruskirjaan, jonka mukaan valtiolla on oikeus puolustaa itseään, jos sitä kohtaan hyökätään.
– Mutta tässä sodassa ei ole kansainvälistä oikeutta juurikaan valvottu, Koskinen lisää.
Puolustusvaliokunnan puheenjohtaja Heikki Autto (kok) ei pidä Valko-Venäjän ja Ukrainan konfliktin syvenemistä todennäköisenä. Kuva: Juri Rings / HS
Venäjä on jälleen painostamassa Valko-Venäjää osallistumaan sotaan täysimittaisesti ja avaamaan uuden rintaman Ukrainaa vastaan. Venäjä on itse heikossa asemassa sodassa ja tarvitsee tukea.
Todellisuudessa Valko-Venäjä on jo sodan osapuoli, sillä se on pitkään tukenut Venäjää. Nyt maan johtaja Aljaksandr Lukashenka on kuitenkin varoittanut Ukrainaa, ettei se vedä Valko-Venäjää mukaan sotaan.
Perjantaina iltapäivällä valkovenäläinen Telegram-kanava Pul Pervogo kertoi, että Vladimir Putin ja Lukashenka tapaavat vielä perjantain aikana.
Koskinen arvioi, että jos Valko-Venäjä liittyisi sotaan, rintamalinja pitenisi ja Ukrainan sotajoukot joutuisivat levittäytymään entistä ohuemmaksi kerrokseksi.
Hän toteaa, että Venäjä on jo saanut sotilaita Pohjois-Korealta, joten samanlaista apua voisi tulla myös Valko-Venäjältä. Näin Venäjän ei tarvitsisi lähettää sotilaita maan ydinalueilta, joissa sodan vastustus voisi nousta.
Koko tilanne on vaarallinen:
– Tämä olisi vakava eskaloituminen, joka toisi Baltian maat entistä riskialttiimpaan asemaan. Droonien tekemät ilmatilaloukkaukset ja välineellistetty maahanmuutto Valko-Venäjän kautta, erityisesti Liettuaan, lisääntyisivät, Koskinen arvioi.
Ulkoasiainvaliokunnan puheenjohtaja Johannes Koskinen (sd) sanoo, että sodan eskaloituminen vetäisi Baltian maat yhä vaarallisemmalle alueelle. Kuva: Outi Pyhäranta / HS
Autto ei pidä sotaan liittymistä todennäköisenä. Se ei olisi Ukrainan, mutta ei myöskään Valko-Venäjän etujen mukaista.
– Ukrainan kannalta ei ole toivottavaa, että pohjoiseen avautuisi uusi rintama. Samalla on todettava, että valkovenäläiset eivät voi olla tietämättömiä siitä, miten armottomasti Venäjän komentajat kohtelevat sotilaitaan rintamalla. Siihen joutuminen olisi valkovenäläisille valtava inhimillinen tragedia.
Autto korostaa, että osallistumalla Vladimir Putinin imperialistiseen sotaan Valko-Venäjä menettäisi paljon nuoria traagisella tavalla.
Asiassa on kuitenkin ongelma, sillä Valko-Venäjä ei voi toimia täysin oman etunsa mukaisesti.
Venäjä ja Valko-Venäjä ovat olleet valtioliitossa vuodesta 1999, ja käytännössä Valko-Venäjä on naapurinsa nukkevaltio. Lukashenka on Putinin vaikutusvallassa.
Tämä aiheuttaa Lukashenkalle vaikeaa tasapainoilua. Toisaalta hän on antanut Venäjän käyttää maansa alueita sodan alussa, ja myöhemmin Venäjä on ilmoittanut varastoineensa ydinaseita maahan. Toisaalta Valko-Venäjä on vapauttanut poliittisia vankeja lännen vaatimuksesta.
Koskinen näkee realistisimpana vaihtoehtona, että Lukashenkan tasapainoilu jatkuu.
– Hänen on myös aikanaan otettava tasapainoilussaan huomioon, että kansalaiset, jotka ovat jo osoittaneet valmiutensa kaataa hänen hallintonsa, voisivat nostaa vastarinnan aivan uudelle tasolle, jos maa lähtisi sotaan, Koskinen arvioi.
Vaikka Autto ei pidä Valko-Venäjän täysimittaista liittymistä sotaan todennäköisenä, hänkin toteaa, että valtioliitossa oleva vasallivaltio voi joutua tekemään käytännössä mitä tahansa.
– Venäjällä ei ole ennenkään ollut järjellisiä syitä toiminnalleen.
<source