Orpon hallitus on laatimassa lakia kansallisesta hankintatietovarannosta, joka yhdistäisi julkisen sektorin kilpailutukset, ostolaskut ja hankintapäätökset avoimeen tietokantaan.
Puolustusministeriö ja Poliisihallitus varoittavat lausunnoissaan, että tietokanta voisi muodostaa merkittävän uhan maanpuolustukselle ja kansalliselle turvallisuudelle.
Viranomaisten mukaan tietomassan keskitetty ja avoin saatavuus mahdollistaisi vihamielisten tahojen analysoida Suomen haavoittuvuuksia.
Liikenne- ja viestintäministeri Lulu Ranne on kritisoinut hanketta, ja asiasta on muodostumassa kiistakapula hallituksen sisällä.
Näytä lisää
Pääministeri Petteri Orpon (kok) hallitus on luomassa lailla tietokantaa, jota useat turvallisuusviranomaiset pitävät jopa uhkana kansalliselle turvallisuudelle.
Kyseessä on Orpon hallituksen kunta- ja alueministerin Anna-Kaisa Ikosen (kok) lausuntokierrokselle laittama laki kansallisen hankintatietovarannon perustamisesta.
Kunta- ja alueministeri Anna-Kaisa Ikonen (kok). Kuva: Pete Aarre-Ahtio / IS
Lain myötä Suomeen syntyisi avoin tietokanta, joka kokoaisi yhteen kaikki kilpailutukset, tarjoukset ja tarjoustiedot, ostolaskut ja hankintapäätökset.
Tietokanta yhdistäisi siis poikkeuksellisella tavalla sen, mistä suomalainen julkinen sektori hankkii esimerkiksi infrastruktuuriin liittyviä palveluja, minne ne menevät ja kuinka paljon niistä maksetaan.
Kuva: Kuvakaappaus
Lakiesitys sai viranomaisilta osin erittäin kielteistä palautetta lausuntokierroksella.
Esimerkiksi puolustusministeriö katsoo, että tietokanta voisi muodostaa uhan kansalliselle turvallisuudelle. Ministeriön mukaan Puolustusvoimien hankinnoista vain alle prosentti on julkisia.
Niidenkin julkistaminen koottuna voisi olla vaarallista.
– Tämänkin tiedon käsittely julkisessa tietokannassa sisältää herkästi huomattavan riskin maanpuolustukselle, ministeriö toteaa.
Ministeriön mukaan riski perustuu erityisesti massamaiseen tietojen luovutukseen ja siihen, että myös vihamieliset tahot saavat helpon mahdollisuuden käsitellä tietomassaa.
– Esityksen perusteella vaikuttaisi siltä, että Puolustusvoimat joutuisi luovuttamaan julkisten hankintojensa osalta sellaisen tietomassan, josta on muodostettavissa tietoa, joka aiheuttaa uhkia maanpuolustukselle.
Kuva: Kuvakaappaus
Tietovarantoa on perusteltu muun muassa avoimuudella ja julkisten hankintojen tehostamisella.
Julkishallinto hankkii vuosittain tavaroita ja palveluita 37,5 miljardilla eurolla. Tietokanta antaisi valtioneuvoston mukaan kansalaisille tarkemman seurantamahdollisuuden sekä yrityksille mahdollisuuden selvittää, millä aloilla on vähiten kilpailua.
Yksittäiset tiedot vaikkapa infrasta tai huoltovarmuudesta eivät luo varsinaisesti uhkaa esimerkiksi varautumiselle, mutta niiden kokoaminen yhteen tietokantaan taas luo mahdollisuuden analysoida laajaa määrää tietoa – jopa vihamielisiin tarkoituksiin.
Ilta-Sanomien tietojen mukaan tietokannasta on muodostumassa kiistakapula hallituksen sisällä. Hanketta on kritisoinut valmistelussa erityisesti perussuomalaisten liikenne- ja viestintäministeri Lulu Ranne (ps).
POLIISIHALLITUKSEN mukaan tietokannassa on riskejä. Sen mukaan myös julkiset tiedot muodostavat kasaantuessaan tietoa, joka olisi salassa pidettävää tai turvallisuusluokiteltavaa.
Tietovarannosta olisi analysoimalla selvitettävissä se, keneltä esimerkiksi suuri kaupunki ostaa tietoliikenne- tai it-palvelunsa, vartiointinsa tai varautumiseen liittyviä hankintoja. Tietovaranto voi kritisoijien mukaan paljastaa riippuvuuksia ja haavoittuvuuksia.
<img