Kuva: Visit Finland by Elina Manninen/Keksi
OECD:n kansainvälisen oppilaiden osaamisen arviointiohjelman (PISA) tulokset osoittivat, että suomalaisten oppilaiden suorituskyky on jatkanut laskuaan, tiedotti opetus– ja kulttuuriministeriö tiistaina.
Aiheeseen liittyvät julkaisut
Suomalaisten oppilaiden taso pysyi kuitenkin OECD:n keskiarvon yläpuolella.
Suomalaisten oppilaiden keskimääräinen tulos luonnontieteissä oli 504 pistettä, mikä on selvästi OECD:n keskiarvoa 482 pistettä korkeampi.
91 osallistuneen maan ja talousalueen joukossa Suomen oppilaat kuuluivat edelleen parhaimmistoon.
Korkein tulos luonnontieteissä saavutettiin Pekingissä, Shanghaissa, Jiangsussa ja Zhejiangissa (Kiinan BSJZ-alue), jonka keskiarvo oli 597 pistettä. Tämän jälkeen tulivat viisi muuta Itä-Aasian maata ja aluetta.
Viro, Kanada ja Iso-Britannia suorittivat myös paremmin kuin Suomi.
Uusi-Seelanti, Australia, Yhdysvallat, Sveitsi ja Irlanti saavuttivat samanlaisen tason kuin Suomi.
Muiden pohjoismaiden joukessa Ruotsin tulos (485) ei eronnut OECD:n keskiarvosta, kun taas Tanska (478), Norja (470) ja Islanti (441) saavuttivat keskiarvon alapuolisen tuloksen. Suomen luonnostieteen tulos ei eronnut tilastollisesti merkittävästi vuoden 2022 tuloksesta (511), mutta pidemmän aikavälin lasku on selvää.
Suomalaisten oppilaiden lukutaitotulos (474 pistettä) oli edelleen OECD:n keskiarvoa (461 pistettä) korkeampi.
Kusitoista maata ja aluetta saavuttivat tilastollisesti merkittävästi korkeamman keskituloksen kuin Suomi.
Muiden pohjoismaiden joukossa Ruotsin lukutaitotulos (466) oli myös OECD:n keskiarvon yläpuolella, kun taas Tanska (460), Norja (453) ja Islanti (422) saavuttivat keskiarvon alapuolisen tuloksen.
Edelliseen arviointiin verrattuna lukutaidon keskitaso heikkeni 43 maassa ja alueella ja parani yhdeksässä. Suomen oppilaiden lukutaitotulos laski 16 pistettä, mikä vastaa OECD-maiden keskimääräistä heikkenemistä.
Suomalaisten oppilaiden matemaattisen laskutaidon keskitulos oli 469 pistettä, mikä pysyi OECD:n keskiarvon (463 pistettä) yläpuolella. Yhdeksäntoista maata ja aluetta suorittivat matematiikassa tilastollisesti merkittävästi paremmin kuin Suomi. Pohjoismaiden joukossa Tanska (470) ja Ruotsi (464) saavuttivat saman tason kuin Suomi. Norja (452) ja Islanti (450) saavuttivat sekä Suomen että OECD:n keskiarvon alapuolisen tuloksen. Niin lukutaidossa kuin matematiikassakin suorituskyky on yleisesti heikentynyt. OECD:n keskiarvo laski 8 pistettä edelliseen arviointiin verrattuna.
Molemmissa, lukitaidossa ja matematiikassa, heikosti suoriutuvien oppilaiden osuus on jatkanut kasvuaan, kun taas huipputason oppilaiden osuus on laskenut. Suomessa nämä muutokset ovat olleet selvempiä kuin OECD:n keskiarvo.
”Vaikka oppimistulokset ovat heikentyneet ja oppilaiden välinen tasoero on laajentunut, Suomi menestyy kansainvälisessä vertailussa hyvin. Myös suomalaiset oppilaat uskovat pystyvänsä vaikuttamaan omaan menestykseensä. Nämä ovat positiivisia havaintoja”, sanoi opetusministeri Anders Adlercreutz.
”Silti meillä on kaikki syyt suhtautua vakavasti oppimistulosten heikkenemiseen. Tämän hallituskauden aikana olemme toteuttaneet kattavan ohjelman perusopetuksen vahvistamiseksi ja kehittämiseksi. Olen varma, että nämä toimenpiteet vahvistavat oppimista ja parantavat oppilaiden tietoja ja taitoja. Kuitenkin näiden toimenpiteiden vaikutus oppimistuloksiin tulee näkyymään ajan myötä. Oppiminen vaatii kestävyyttä ja päättäväisyyttä. Jokaisella lapsella on oikeus mahdollisuuteen oppia, menestyä ja rakentaa itselleen hyvä tulevaisuus”, ministeri lisäsi.
