Kuva: Sosiaali- ja terveysministeriö.
Sosiaali- ja terveysministeriö valmistelee toimenpiteitä kielitaidon varmistamiseksi sekä tukee työnantajia ammattilaisten kielitaitojen kehittämisessä, ministeriö ilmoitti tiedotteessaan maanantaina.
Toimenpiteiden valmistelu sisältää mahdollisuuden tarkastella kielitaidon vaatimustason nostamista nykyisestä B1-tasosta (YKI 3) vähintään B2-tasolle (YKI 4) ja varmistaa, että henkilöstöllä on tehtäviensä edellyttämä kielitaito.
Samaan aikaan terveydenhuollon ja sosiaalihuollon ammattilaisia koskevaa lainsäädäntöä sekä terveydenhuollon ja sosiaalihuollon valvontaa käsittelevää lakia tullaan uudistamaan.
Ministeriö totesi, että riittävä suomen tai ruotsin kielitaito terveydenhuollon ja sosiaalihuollon alalla työskentelevillä ammattilaisilla on keskeinen osa potilasturvallisuutta ja palvelun laatua.
Ulkomailta Suomeen muuttaneiden lääkärien, sairaanhoitajien, lähihoitajien ja hoitoapulaisten kielitaidossa on havaittu puutteita.
Kielitaidon puute voi aiheuttaa väärinkäsityksiä potilaiden kanssa, virheitä potilastietojen kirjaamisessa ja pahimmillaan turvallisuusongelmia hoidossa.
”Riittävä kielitaito ei ole vain muodollinen vaatimus. Se on olennainen osa potilasturvallisuutta ja hyvää hoitoa. Tavoitteena on varmistaa, että terveydenhuollon ja sosiaalihuollon ammattilaisilla on työssään tarvittava kielitaito ja että työnantajilla on riittävät välineet ja tuki kielitaidon varmistamiseksi,” sanoi sosiaali- ja terveysministeri Wille Rydman.
Ministeriö kertoi, että vuosittain noin 60–80 ulkomailla koulutettua sairaanhoitajaa ja 40–50 lääkäriä, jotka puhuvat muuta kieltä kuin suomea tai ruotsia, hakee ammatillisia harjoittamisoikeuksia Suomessa.
Arvioiden mukaan noin 2,600–3,200 henkilöä vuodessa tarvitsisi laajempaa kielikoulutusta.
Monien jo työskentelevien ammattilaisten kielitaitoa tullaan myös vahvistamaan.
Valmistelutyön aikana on myös mahdollista valtuuttaa Suomen valvontaviranomainen antamaan tarkempia sääntöjä kielitaidosta ja kielitaidon osoittamisesta.
Tavoitteena on luoda yhteinen malli kielikoulutuksen toteuttamiseksi, oppimisalustaksi sekä oppimateriaaleiksi ja arviointivälineiksi koulutuslaitoksille ja työnantajille. Osa toimenpiteistä voidaan toteuttaa tämän eduskuntakauden aikana.
Pitemmällä aikavälillä tavoitteena on kehittää terveydenhuollon ja sosiaalihuollon alalle suunnattu kielitaitotesti, joka arvioisi erityisesti alalla tarvittavia kielitaitoja.
