Matala vanhempien tulotaso ja koulutusaste liittyvät korkeampaan riskiin lapsuuden bakteeritartunnoille
Kuva: Pexels.
Helsingin yliopistosairaalan (HUS) ja Helsingin yliopiston tekemässä tutkimuksessa havaittiin, että riski vakaviin bakteeritartuntoihin on hieman suurempi perheissä, joissa vanhempien tulotaso on matala ja erityisesti äidin koulutustaso on alhainen.
Aiheeseen liittyvät julkaisut
HUS:n tiedotteen mukaan tulokset perustuvat ensimmäiseen suomalaiseen rekisteritutkimukseen, joka kattaa koko väestön ja yhdistää laajat kansalliset tartuntatautia koskevat rekisteritietojen sosioekonomisiin tietoihin.
"Käytimme tutkimuksemme laajaa suomalaista rekisteriaineistoa. Se mahdollisti vanhempien sosioekonomisen aseman ja lasten vakavien bakteeritartuntojen välisen yhteyden tarkastelun aiempaa laajemmassa mittakaavassa," sanoi Uuden lastensairaalan apulaisosastonjohtaja Anniina Kyrönlahti.
Tutkimuksessa analysoitiin lasten (alle 16-vuotiaiden) vakavia bakteeritartuntoja Suomessa vuosina 2002–2016.
Tutkimusaineisto kerättiin kansallisista rekistereistä ja yhdistettiin tietoihin verestä tai selkäydinnesteen viljelytuloksista positiivisista bakteeritartunnoista sekä vanhempien tulo- ja koulutustasoista.
Tulokset osoittivat, että matalampi vanhempien tulotaso ja äidin koulutustaso liittyivät lapsen bakteeritartuntariskin kasvuun, vaikka tulos ei ollut tilastollisesti merkitsevä.
Yhteys vanhempien sosioekonomiseen asemaan ei ollut johdonmukainen kaikkien bakteeritartuntojen osalta. Ero oli selvin Escherichia coli -bakteerin kohdalla, joka esiintyi suuremmalla todennäköisyydellä matalatuloisissa perheissä. Lisäksi havaittiin trendi, jonka mukaan pneumokokkitartuntojen riski oli suurempi perheissä, joissa vanhempien koulutustaso oli alhainen.
Escherichia coli on yleisin aerobinen bakteeri ihmisen suolistossa. Se aiheuttaa ajoittain virtsatietulehduksia, suolistotulehduksia sekä aivokalvontulehdusta.
Pneumokokki eli Streptococcus pneumoniae on yleinen bakteeri, joka aiheuttaa ylempien hengitysteiden lieviä infektioita, mutta voi myös johtaa vakavampiin tiloihin kuten keuhkokuumeeseen, aivokalvontulehdukseen ja verenmyrkytykseen.
"Tulokset viittaavat siihen, että sosioekonomiset tekijät voivat vaikuttaa lapsen terveyteen myös hyvinvointivaltiossa, ja nämä tekijät tulee huomioida tartuntojen ehkäisyssä, hoidon ohjeistuksessa sekä terveydenhuoltopalveluiden saavutettavuudessa," sanoi terveydenhuollon erikoislääkäri, lastenlääkäri ja dosentti Laura Madanat-Harjuoja.
Tulosten varmistamiseksi tarvitaan lisätutkimuksia pohjoismaisessa mittakaavassa. Tarvitaan myös lisätietoa taustatekijöistä, kuten viiveistä hoidon saannissa ja ravitsemustilasta.
Tutkijat ehdottavat, että nämä erot voivat johtua siitä, kuinka todennäköisesti perheet hakeutuvat hoitoon ja kuinka nopeasti lapselle voidaan tarjota hoitoa ja tutkimuksia. Vanhempien terveyskäsityksen (health literacy) on myös arveltu vaikuttavan siihen, kuinka nopeasti he tunnistavat lapsen oireet ja miten he reagoivat niihin.
Vaikka terveydenhuolto on Suomessa yleisesti kaikkien saatavilla, nämä tulokset osoittavat, että sosioekonomiset erot voivat silti vaikuttaa lapsen terveyteen.
Tutkijat korostavatkin, että tartuntojen ehkäisyssä ja terveydenhuollossa on huomioitava monipuoliset perhetilanteet.
Tässä on alkuperäinen tutkimusartikkeli.
