Helsingin olympialaisten maratonreitin muistokivi kaatunut – kunnostus suunniteltu 75-vuotisjuhlien kunniaksi

Helsingin olympialaisten maratonjuoksun kääntöpaikalla sijaitseva muistokivi on maannut selällään viime päivien ajan.

Kuva: Eeva Valtokari / IS

Tuusulassa sijaitseva vuoden 1952 Helsingin olympialaisten maratonreitin muistomerkki on kaatunut.

Urheilumuseon vt. johtaja Matti Hintikka arvelee syksi sekä ilkivallan että betonijalustan haurastumisen 70 vuoden kuluessa.

Urheilumuseo aikoo nostaa kiven pystyyn ja kunnostaa sen tekstit ensi kesään mennessä, jolloin olympialaisista tulee kuluneeksi 75 vuotta.

Vuonna 1952 järjestettyjen Helsingin olympialaisten maratonreitti kulki Olympiastadionilta pohjoiseen, jossa juoksijat kääntyivät takaisin. Kääntöpaikan tarkka sijainti on Tuusulassa Ruotsinkylän risteyksen kohdalla.

Maratonjuoksun voitti nopeimmalla ajalla tshekkoslovakialainen Emil Zátopek, joka nappili olympialaisten kolmannen kultamitalinsa voitettuaan aiemmin 10 000 metrin ja 5 000 metrin kilpailut.

Ruotsin Gustaf Jansson ja Emil Zátopek olympiamaratonin kääntöpaikalla Tuusulassa. Kuva: Urheilumuseo

Tapahtuman kunniaksi paikalle pystytettiin muistokivi vuonna 1956.

Viime viikolla muistomerkki koki vaurioita. Se sijaitsee yksityisellä tontilla, jonka omistaja huomasi kiven kaatuneen maahan.

– Hän otti meihin yhteyttä ja kertoi asiasta, Urheilumuseosäätiön vt. johtaja Matti Hintikka kertoo.

Hintikka tarttui toimeen ja lupasi, että kivi nostetaan takaisin pystyyn.

– Pyysimme urakkatarjouksia sen korjaamisesta, Hintikka sanoo.

Pelkkä pystyyn nostaminen ei riitä, sillä kiven betonijalustan raudoitus on haurastunut 70 vuoden aikana, mikä näkyy oheisesta kuvasta.

Muistokiven jalustan raudoitus on syöpynyt vuosikymmenten aikana. Kuva: Eeva Valtokari / IS

Tämä selittänee osin muistomerkin kaatumista.

– Kyse on todennäköisesti ilkivallasta, mutta kovin massiivista tönäisyä ei ehkä ole tarvittu kiven kaatamiseen, Hintikka arvelee.

Urheilumuseo on se taho, jonka johdolla muistomerkki hankittiin ja sijoitettiin kääntöpaikalle neljä vuotta olympialaisten jälkeen.

– Sen pystytti Suomen urheilumuseosäätiö veikkausvoittovaroista saaduilla rahoilla, Hintikka kertoo.

Kivi sijaitsi alun perin hieman eri paikassa kuin nykyään.

– Silloin se laitettiin Tuusulantien viereen, mutta kun sen viereen rakennettiin kevyen liikenteen väylä, muistomerkkiä siirrettiin hieman kauemmaksi, Hintikka sanoo.

Muistomerkki kuvattuna huhtikuussa 2012. Kuva: Sami Kero / IS

Nykyinen paikka on Vanhan Tuusulantien ja Maratontien risteyksessä kevyen liikenteen väylän vieressä.

Vuonna 1956 muistomerkki paljastettiin juhlavin menoin. Puheen piti urheilujohtaja Akseli Kaskela ja kunniavieraiden joukossa nähtiin juoksija Albin Stenroos, joka oli voittanut maratonin olympialaisissa Pariisissa 1924.

Helsingin olympialaisista tulee ensi vuonna kuluneeksi 75 vuotta, mikä tuo tullessaan muistojuhlia. Hintikan mukaan Urheilumuseon tavoitteena on kunnostaa maratonin muistokiven tekstit ja kultaukset ensi kesään mennessä.

Ajatuksena on tehdä kääntöpaikasta tunnettu kansalaisille ja paikan ohi kulkeville ulkoilijoille.

Olympialaisten 50 kilometrin kävelyreitti kulki kohti Hyrylää, ja kääntöpaikalla on nykyään muistolaatta tapahtuman kunniaksi. Kuva: Eeva Valtokari / IS

Maratonin kääntöpaikan lisäksi lähistöllä sijaitsee toinenkin vuoden 1952 olympialaisiin liittyvä muistomerkki. Miesten 50 kilometrin maantiekävely suoritettiin samalla reitillä kuin maraton, mutta kilpailijat jatkoivat Ruotsinkylän risteyksestä neljä kilometriä pohjoiseen. Hyrylästä löytyykin kallioon kiinnitetty muistolaatta, jossa kerrotaan kävelijöiden käyneen kääntymässä kyseisessä kohdassa kesällä 1952.

Oikaisu 26.8.2026 klo 9.39: Tekstissä kerrottiin Tuusulantien pinnan olleen soraa vuonna 1952. Tosiasiassa tie sai asfalttipäällysteen (Hki-Ruskeasanta) ja betonipäällysteen (Ruskeasanta-Hyrylä) jo vuosina 1933–34.