Lotta Harala lopettaa uransa Video: Sami Kero
Lue tiivistelmä
Pika-aituri Lotta Harala, 34, lopettaa uransa viikonlopun Ruotsi-ottelussa Helsingin olympiastadionilla.
Aiheeseen liittyvät julkaisut
Harala juoksi 100 metrin aitojen silloisen Suomen ennätyksen 12,65 vuonna 2024, mutta lukuisat loukkaantumiset ja selkäleikkaus viivästyttivät hänen nousuaan huipulle.
Entinen seitsenottelija Maria Huntington pitää Haralaa suunnannäyttäjänä sosiaalisen median hyödyntämisessä urheilu-uran rahoittamiseksi.
Valmentaja Matti Liimataisen mukaan Harala on fysiikaltaan yksi Suomen kaikkien aikojen kovimpia naisurheilijoita.
Näytä lisää
12,65 on lukema, joka jää suomalaiseen yleisurheiluhistoriaan.
Tämä on pika-aituri Lotta Haralan, 34, heinäkuussa 2024 juoksema 100 metrin aitojen silloinen Suomen ennätys.
Tänä kesänä Harala kertoi lopettavansa kauden päätteeksi pitkän huippu-uransa. Viikonlopun Ruotsi-ottelu on hänen viimeinen kilpailunsa.
Tampereen Pyrintöä edustavan Haralan lahjakkuus kävi ilmi jo nuorena. Haralaa vuosina 2019–2021 valmentanut Matti Liimatainen seurasi juoksijan harjoittelua jo tämän juniorivuosista lähtien. Nuori juoksija erottui joukosta varhain.
Lotta Harala Tampereen Pirkkahallissa 14-vuotiaana. Kuva: Mika Kanerva
– Lotan räjähtävyys ja sähäkkyys pistivät silmään heti nuorena. Toki siinä iässä on vielä mahdotonta sanoa, kenestä tulee huippu ja kenestä toimitsija.
Lahjoille saatiin katetta vuonna 2009. Harala sijoittui alle 18-vuotiaiden MM-kisoissa neljänneksi ajalla 13,41. Kilpailun viidenneksi sijoittui Nooralotta Neziri kolme sadasosaa hitaammalla ajalla.
Poikkeukselliset fyysiset ominaisuudet ovat kantaneet Haralaa myös tämän aikuisuralla. Hän on kuvaillut itseään ”tehontuottokoneeksi”.
– Lotta on fysiikaltaan yksi Suomen kaikkien aikojen kovimpia naisurheilijoita. Hänen vahvuuksiaan ovat nimenomaan nopea voimantuotto ja räjähtävyys, Liimatainen komppaa.
Räjähtävä voima ei kuitenkaan yksin riitä. Liimataisen mukaan pelkillä fyysisillä lahjoilla ei nousta kansainväliselle huipulle.
– Räjähtävyys on Lotan suurin vahvuus, mutta on siinä paljon muutakin. Jos dynamiittipötkön heittää lähtötelineisiin, niin ei se maaliin pääse.
Harala kilpaili nuorena myös pituushypyssä. Vuonna 2009 hän sijoittui Tampereella järjestetyn nuorten olympiafestivaalin pituuskilpailussa kolmanneksi. Kuva: Douglas Symon
Varhaisesta menestyksestään huolimatta Harala nousi Suomen ykkösaituriksi vasta yli 30-vuotiaana. Suomen ennätyksen hän juoksi 32-vuotiaana, 15 vuotta nuorten MM-nelostilan jälkeen.
Haralan itsensä mukaan hänellä kesti ”kymmenisen vuotta päästä aikuisena sille tasolle”, johon hän koki pystyvänsä.
Mikä ihme siinä oikein kesti?
– Se määrä vastoinkäymisiä, mitä Lotalla on tullut urallaan, olisi kaatanut monta uraa jo kymmenen vuotta sitten, Haralan ystävä ja entinen seitsenottelija Maria Huntington toteaa.
Räjähtävyys on yksi Haralan suurimmista vahvuuksista pika-aiturina. Kuva: Juha Salminen / HS
Haralan ja Huntingtonin tiet kohtasivat vuonna 2019, kun Harala muutti Helsingistä takaisin Tampereelle ja siirtyi Liimataisen valmennukseen. Hän liittyi samaan harjoitusryhmään Huntingtonin kanssa.
Tuolloin 27-vuotias Harala oli ehtinyt kamppailla jo pitkään sitkeän selkävaivan kanssa. Selkä leikattiin helmikuussa 2019. Leikkauksessa hänen selkäydinkanavastaan poistettiin hermoa painanutta arpikudosta.
Harala uskoi itseensä rajuista takaiskuista huolimatta.
Huntingtonin mukaan järkkymätön usko omaan tekemiseen auttoi Haralan vaikeiden vuosien läpi.
– Silloin, kun Lotta juoksi vielä 13-alkuisia aikoja, hänellä oli hullu usko siihen, että hän voi vielä jonain päivänä rikkoa Suomen ennätyksen, vaikka siinä vaiheessa ennätys oli vielä ainakin kolmen kymmenyksen päässä.
– Hänellä on poikkeuksellinen kyky uskoa itseensä silloinkin, kun muut eivät ole uskoneet.
Haralan ennätys oli tuolloin 13,15. Kesällä 2020 hän paransi sitä lukemiin 13,07 samalla, kun selkäleikkauksen kuntouttaminen oli yhä kesken.
Matti Liimatainen valmensi Lotta Haralan lisäksi myös Maria Huntingtonia (kesk.) ja Saga Vannista (oik.). Liimatainen kuvassa taustalla. Kuva: Hannu Rainamo
Haralan terveyshuolet jatkuivat seuraavina vuosina. Selän pitkän kuntoutusjakson jälkeen hän urheili terveenä noin puoli vuotta, kunnes hänen sääriluustaan löytyi rasitusmurtuma.
Murtuma ei luutunut pitkänkään kuntoutuksen jälkeen. Näin ollen sääri leikattiin joulukuussa 2021. Säärivamma vesitti Haralan seuraavat kaksi kilpailukautta.
Ajanjaksoa varjosti myös kolmen kuukauden toimintakielto, joka Haralalle langetettiin dopingrikkomuksesta tammikuussa 2021. Dopingasian jälkipyykki johti myös Haralan ja Liimataisen valmennussuhteen päättymiseen. Liimatainen kertoi tuolloin syyksi luottamuspulan. Harala ei ollut kertonut valmentajalleen hakeutuneensa vapaaehtoiseen toimintakieltoon.
Harala kertoi Ylelle vaihtaneensa valmentajaa kymmenen kertaa kymmenessä vuodessa. Pitkät ajanjaksot, jolloin sekä terveys että ulkoiset tekijät olisivat pysyneet vakaina, jäivät vähiin.
– Se, miten Lotta aina pystyy nousemaan uudelleen kaikkien vastoinkäymisten jälkeen kertoo hänen poikkeuksellisesta päämäärätietoisuudestaan, Huntington toteaa.
Harala saavutti urallaan Kalevan kisoista kaksi henkilökohtaista SM-kultaa. Lisäksi hän voitti kaksi Suomen mestaruutta 60 metrin aidoissa hallissa.
Aikuisten ulkoratojen arvokisatasolla hän ylsi parhaimmillaan välieriin Pariisin olympialaisissa 2024, Rooman EM-kisoissa 2024 ja Tokion MM-kisoissa vuonna 2025.
Harala on kuvaillut Pariisin olympialaisten välieräpaikkaa yhdeksi uransa suurimmista saavutuksista. Kuva: Juha Salminen / HS
Liimataisen mukaan Haralalla olisi ollut potentiaalia huomattavasti parempiin sijoituksiin myös arvokisoissa.
– Jos kaikki olisi loksahtanut kohdilleen ja käynyt parempi tuuri, olisi siellä varmaan ollut vielä kymmenys tai kaksikin varoja. Silloin finaalipaikka, jopa mitali, olisi ollut jo hyvin lähellä.
Arvokisamitalien puutteesta huolimatta Harala nosti yhdessä Nezirin, Reetta Hurskeen ja Annimari Korteen kanssa naisten pika-aidat suomalaisen yleisurheilun kärkilajiksi.
Huntingtonin mukaan Haralan persoonalla on ollut aitabuumin synnyttämisessä suuri merkitys.
– Suomessa on ollut Lottaa kovempitasoisia urheilijoita, mutta hän on samalla myös iso ja samaistuttava persoona. Se on se isoin juttu.
Vahvan persoonan lisäksi on kuitenkin myös juostava lujaa.
Reetta Hurske (vas.) Nooralotta Neziri, Annimari Korte ja Lotta Harala Lahden GP-kilpailussa vuonna 2020. Kuva: Juha Tamminen / All Over Press
– Tietysti tuloksilla on merkitystä. Lotta on pystynyt rikkomaan Suomen ennätyksiä, ja muutkin suomalaiset aitajuoksijat ovat juosseet tosi kovaa myös kansainvälisellä tasolla. Samalla Lotta on kuitenkin näyttänyt sen, että on mahdollista vaikuttaa myös asioihin urheilukentän ulkopuolella.
Huntington pitää Haralaa suunnannäyttäjänä ennen kaikkea näkyvyyden hyödyntämisessä. Harala kuului ensimmäisiin suomalaisurheilijoihin, jotka olivat vahvasti läsnä esimerkiksi sosiaalisessa mediassa.
– Hän hyödynsi ensimmäisten joukossa sosiaalista mediaa ja ylipäätään medianäkyvyyttä rahoittaakseen urheilu-uraansa. Hän on ollut tosi iso roolimalli tietyllä tavalla myös minulle.
Harala karsiutui Birminghamin EM-kisojen välierässä ajalla 13,18. Kuva: Pete Aarre-Ahtio / IS
Nykyisin Huntington on yrittäjä ja vaikuttaja. Hän kertoo kysyneensä Haralalta apua sosiaalisen median hyödyntämiseen jo vuonna 2019.
– Toimeentuloni tulee nykyisin pääasiallisesti sosiaalisesta mediasta. En tiedä, olisinko tajunnut hyödyntää sitä ilman Lotan esimerkkiä.
Nykyisin on arkipäivää, että urheilija tekee esimerkiksi kaupallisia yhteistöitä. Haralan uran alkupuolella näin ei vielä ollut.
– Silloin se, että teki sosiaalista mediaa ja urheili, ei ollut vielä millään tavalla itsestäänselvää. Sitä katsottiin vähän kieroon vielä siinä vaiheessa.
Harala käyttää sosiaalista mediaa uransa rahoittamisen lisäksi myös itselleen tärkeistä aiheista puhumiseen.
– Lotta on näyttänyt, että urheilija voi näyttää esimerkkiä. Hän on puhunut paljon esimerkiksi omasta syömishäiriöstään. Urheilija pystyy vaikuttamaan todella moneen asiaan.
Harala herkistyi kertoessaan uransa päättymisestä kesällä 2026. Kuva: Sami Kero / HS
Haralan Suomen ennätys 12,65 murtui tänä kesänä. Saara Keskitalo, 22, alitti ajan sadasosalla.
Liimataisen mukaan uusi aituripolvi pystyy puskemaan lajia eteenpäin, koska Harala ja hänen kilpasiskonsa ovat näyttäneet, kuinka pitkälle lajissa voi yltää.
– Kyllä se vaikuttaa nuorten uskoon jatkaa lajia, jos on esikuvia, jotka ovat aiemmin näyttäneet, että kyllä suomalaisellakin on mahdollisuus pärjätä.
Huntington uskoo Haralan olevan esikuvana ainutlaatuinen.
– Hän on raivannut sen tien, miten yksilöurheilijat pystyvät toteuttamaan uraansa, hyödyntämään sosiaalista mediaa sen rahoittamiseen ja vaikuttamaan asioihin. Hän otti sen kaiken kritiikin vastaan ikään kuin tulevien urheilijoiden puolesta.
Ruotsi-ottelu otellaan Helsingin olympiastadionilla 29.–30. elokuuta. Ottelu alkaa lauantaina kello 17.05 ja sunnuntaina kello 13.00. Naisten 100 metrin aidat juostaan sunnuntaina kello 14.20.
