Santtu Heikkinen jäi 1 500 metrin SE-kilpailussa Joonas Rinteelle. Kuva: Toni Repo / Aamulehti
Lahti
Aiheeseen liittyvät julkaisut
Keskimatkojen juoksija Santtu Heikkinen astui 1 500 metrin lähtöviivalle ensimmäistä kertaa lähes kahteen vuoteen viime viikon keskiviikkona ja teki vaikutuksen.
Heikkinen oli kilpailun paras suomalainen, sijoittuen neljänneksi ja juhli Lahden gp:ssä ennätystään 3.36,51. Hänen takanaan loppusuoralla olivat muun muassa SE-mies Joonas Rinne ja huippukuntoinen Mustafe Muuse.
Suomen kaikkien aikojen nelosaika yllätti kaikki, mukaan lukien juoksija itse ja hänen tekoälybottinsa Alfred.
– Olin treeneissä huomannut, että kunto on todella hyvä, Heikkinen kertoo.
Heikkinen on poikkeuksellinen nuori yleisurheilija, sillä hänellä ei ole valmentajaa – ellei Alfredia lasketa sellaiseksi.
Kun Heikkinen juoksee, hän syöttää datan OpenClaw-tekoälyagentille, jonka tehtävänä on ”tunnistaa ja havainnoida trendejä ja kehitystä”.
– Tärkeimpänä olen alkanut kirjata tuntemuksia jokaisesta treenistä, eli miltä tuntui yleisesti ja jaloissa. Näiden perusteella annan tekoälyn päätellä esimerkiksi lihaskireyttä ja palautumista.
Tulokset kertovat Heikkiselle tarvittaessa, minkä harjoituksen valita.
Tekoälyn mukaan kuvakaappauksen tuorein harjoitus ennustaa hyvää, sillä sama matka kulki sujuvasti, vaikka vauhti oli nopeampi ja syke matalampi. Kuva: Santtu Heikkisen kotialbumi
Toinen esimerkki tekoälyn käytöstä konkretisoi Heikkisen juoksukuntoa.
Hän ottaa kesken tai jälkeen vauhtikestävyysharjoituksen verinäytteen sormestaan, jonka laktaattiarvot analysoituvat Alfredilla. Agentti siis kertoo rasitustason ja pystyy antamaan jopa arvioita 1 500 metrin ajasta.
– En ole kysynyt sitä OpenClaw’lta, mutta ChatGPT:ltä kyllä. Kysyin huvikseni, ja se antoi liian hitaan ajan: noin 3.42–3.45.
Rinne (vas.) ilahtui, kun näki Heikkisen nimen taas lähtölistalla. Kuva: Juri Rings / HS
Heikkinen huomauttaa, että saman harjoitusryhmän juoksijat voivat kilpailla eri vauhdissa, eikä hänen suorituksensa vastannut täysin kilpailutilannetta.
Tekoälyn on ajoittain ollut haastavaa ymmärtää, että Heikkinen on huippu-urheilija, joka kilpailee parhailla mahdollisilla välineillä ja radoilla.
Vain tällaisesta, kriittisestä lähestymistavasta on Heikkisen mielestä hyötyä ammattijuoksijalle. Vaikka Alfred todennäköisesti osaisi laatia koko juoksuohjelman, urheilija haluaa pitää päätösvallan itsellään.
– Luotan itseeni enemmän.
Vahvaa itseluottamusta korostaa se, ettei Heikkinen ole kysynyt tekoälyasiantuntijan mielipidettä luomuksestaan.
OpenClaw on tehokkaampi kuin esimerkiksi suositut kielimallit ChatGPT, Gemini ja Copilot, koska se toimii itsenäisesti serverillä eikä vain vastaa kysymyksiin.
Vahvuus on samalla heikkous, sillä itsenäinen tekoälyagentti voi pahimmillaan olla tietoturvariski.
– Katsoin Youtubesta opetusvideon, luin OpenClaw’n omia dokumentteja ja sovelsin niitä omaan käyttötarkoitukseeni, Heikkinen avaa.
Teknologia on aina kiinnostanut tulevaa kauppatieteiden kandidaattia, joka on tutustunut tekoälyyn yliopistossa. Erilaiset kielimallit ovat mullistaneet monia ammatteja, ja Heikkinen ajatteli, että tekoälystä voisi tehdä harjoittelun tukipilarin.
Onhan tämä vienyt kaksi kolme vuotta urheilu-uraltani, mutta en tykkää katsoa taaksepäin.
Aikaa riitti pohdinnalle, sillä rasitusvammat häiritsivät kilpailukausia 2024–25. Loukkaantumissuma pakotti Heikkisen lääkärin vastaanotolle, ja syy löytyi.
– Kävin luuntiheysmittauksessa talvella 2025. Alhainen tiheys oli odotettu tulos.
Korkea ikä ja epäterveelliset elintavat lisäävät osteoporoosin riskiä, mutta Heikkisen ongelma johtui muusta: hän söi liian vähän.
Heikkisen päivään kuului kolme ateriaa, ja keho oli tottunut energiavajeeseen. Ravintoterapeutti ja lääkäri ovat auttaneet siinä, etteivät vaivat palaisi.
– Nykyään syön viisi kertaa päivässä enkä anna nälän edes tulla.
Heikkinen on tuleva kauppatieteiden kandidaatti ja on tutustunut tekoäly
