Keskustaoikeistolaisen Kansallisen Kokoomuksen johtaman neljän puolueen hallitus päätti tiistaina budjettiehdotuksestaan vuodelle 2027, virallinen tiedote ilmoitti.
Hallituspuolueiden johtajat hyväksyivät 92,5 miljardin euron budjetin, jonka alijäämä on 12,4 miljardia euroa. Ehdotus toimitetaan eduskunnalle 21. syyskuuta.
Aiheeseen liittyvät julkaisut
Budjetin kokonaissumma on 0,8 miljardia euroa suurempi kuin vuoden 2026 budjetissa, mukaan lukien toinen lisätalousarvio.
Alijäämää kasvattavat erityisesti velkakulut ja välttämättömät investoinnit puolustukseen ja turvallisuuteen.
Hallitus jatkaa aiemmin sovittuja säästöpäätöksiä. Vuoden 2027 budjetissa suorista menoista leikataan yhteensä 4,8 miljardia euroa.
Velkaantumisen hillitsemiseksi toteutetaan päätöksiä noin miljardin euron edestä ensi vuonna. Säästöt kohdistuvat muun muassa valtionhallinnon toimintaan.
Ehdotuksen mukaan hallitus on päättänyt jatkaa kotitalouksien vähennysoikeutta, joka otetaan käyttöön takautuvasti tänä vuonna ja jatkuu myös vuonna 2027.
Yritysverokantaa alennetaan 18 prosenttiin. Alennus astuu voimaan ensi vuoden alussa.
Yritysten tappioiden vähentämisaikaa pidennetään nykyisestä 10 vuodesta 25 vuoteen.
Kevään menorajoituskeskustelussa hallitus sopi kiinteän investointiohjelman kokonaissumman kasvattamisesta 0,2 miljardia eurolla noin 4,7 miljardiin euroon. Hallitus sopi myös lisärahoituksesta tai uudesta rahoituksesta useille hankkeille.
Vuoden 2027 budjettiehdotus keventää verotusta pien- ja keskituloisille yhteensä 230 miljoonalla eurolla. Ansiotuloverotuksen verokriteereihin tehdään indeksisäätöjä kaikilla tulotasoilla. Osakeoptioiden verotusajankohta siirretään yhtiöissä, joissa osakkeet eivät ole pörssinoteerattuja, optioiden käyttöhetkestä omistusosuuden siirtymishetkeen. Lahjoitusvähennystä laajennetaan ja korotetaan sekä yrittäjien vähennysoikeutta lisätään.
Lisäksi vuonna 2026 voimaan tulevat muutokset vaikuttavat verotukseen vuonna 2027. Muutokset astuvat voimaan takautuvasti vuoden 2026 alusta. Kotitalouksien vähennysoikeutta korotetaan vuosiksi 2026 ja 2027. Urheilu- ja kulttuurisetselien piiriä laajennetaan ja etuuden enimmäismäärää korotetaan vuoden 2026 alusta. Työmatkavähennyksen kynnyksen korotus vuoden 2026 verovuodelle vähentää kassavirtaa vuonna 2027.
Yritysverokantaa alennetaan kaksi prosenttiyksikköä 18 prosenttiin. Verotuloja pienentää myös korkovähennysrajoituksen poistaminen kriittisiltä huoltovarmuuden kannalta tärkeiltä infrastruktuurihankkeilta.
Liikennepolttoaineiden veron hiilidioksidikomponenttia ja perusajoneuvoveroa alennetaan myös.
Sopimukset tupakkatuotteiden virikeveron asteittaisista korotuksista on tehty, ja alkoholituotteiden virikeveron indeksisäätö on päätetty. Veikkaus Oy:n yritysverovapautuksen poistaminen ja rahapelijärjestelmäuudistuksen yhteydessä tapahtuva lottoveron korotus tuovat myös lisäverotuloja.
Hallitus on päättänyt olla toteuttamatta datakeskuksille suunniteltua verokulutusta.
Hallitus ei toteuta suunniteltua jätteenkäsittelyveron laajentamista. Havaittiin, että useimmille yksittäisten yritysten tuottamille jätefrakseille ei ollut riittävästi käyttöä verotuksen piirissä.
Hallitus jatkaa kiinteistöverouudistuksen tutkimista, mutta ei toteuta uudistusta tämän eduskuntakauden aikana. Aikataulu ei antaisi kiinteistöomistajille riittävästi aikaa tutkia ja valmistautua muutosten vaikutuksia.
Puolustusministeriön toimialan budjetin määrärahat kasvavat 618 miljoonalla eurolla vuoden 2026 budjettiin verrattuna. Budjettiehdotus sisältää myös 1,3 miljardia euroa puolustusmateriaalin hankintoihin varattuja budjetivaltuuksia. Suositeltu valtuus Suomen puolustusvoimien toimintakuluihin on 186 miljoonaa euroa.
Ukrainan tukemiseksi puolustusministeriön toimialalle ehdotetaan lisävaroja 200 miljoonalla eurolla. Lisäksi sisäministeriön toimialalle ehdotetaan 3 miljoonaa euroa Ukrainaan liittyviin kuljetuskuluihin ja hankintoihin.
Päivystys- ja valmiuspalvelukuntien, Helsingin kaupungin ja HUS-ryhmän ehdotetaan saavan noin 67 miljoonaa euroa Suomen puolustusvoimien terveydenhuollon valmiuksien ja toimintakyvyn ylläpitämiseen ja kehittämiseen.
Suomen rajavartiolaitoksen UXV30-hankkeelle, joka on perustettu miehittämättömien valvontajärjestelmien hankintaan ja käyttöönottoon, ehdotetaan 10 miljoonaa euroa. Hanketta rahoitetaan lähes kokonaan Euroopan unionin varoilla.
Hallitus sitoutuu nostamaan tutkimus- ja kehitystoiminnan rahoituksen 1,2 prosenttiin BKT:stä vuoteen 2030 mennessä. Vuonna 2025 syyskuussa tehdyn päätöksen mukaisesti tutkimus- ja kehitystoiminnan rahoituslakia muutetaan siten, että tähän tavoitteeseen vaadittava valtion rahoituksen lisäys päivitetään vuosittain vastaamaan viimeisintä ennustetta.
Budjettiehdotuksen mukaan tutkimus- ja kehitystoiminnan kokonaisrahoitus on vuonna 2027 noin 3,40 miljardia euroa. Tämä on noin 230 miljoonan euron lisäys vuoden 2026 verrattuna. Suurimmat lisäykset kohdistuvat Business Finlandin tutkimus- ja kehitystoiminnan budjetivaltuuksiin sekä Suomen Akatemian tutkimushankkeiden budjetivaltuuksiin.
