Voittaako Alisa Vainio kultaa? Video: IS
Maratonjuoksija Alisa Vainio ärsyyntyi Birminghamissa perjantaina, kaksi päivää ennen kauden päätavoitetta yleisurheilun EM-kisoissa.
Aiheeseen liittyvät julkaisut
– Minusta tuo on väärin sanottu, Vainio sanoi.
Häntä kysyttiin, miltä tuntuu olla Suomen kansan silmissä varma Euroopan mestari maratonilla. Vainio, 28, saapuu EM-kisojen 42 kilometrin matkalle tilastoykkösenä. Hän juoksi Suomen ennätyksen 2.20.39 Sevillassa helmikuussa.
– Mestaruuteni ei ole millään tapaa varma. Maraton on brutaali matka, jolle ei voi lähteä kuin soitellen sotaan, Vainio sanoi.
Jo major-kilpailujen tasaiset vauhtimaratonit ovat kovia kropalle. Birminghamissa edessä on jotain ihan muuta – mutkainen ja kumpuileva reitti.
Ensin juostaan kilometrin alkupätkä. Sitten viiden kilometrin rinkiä kierretään kahdeksan kertaa. Lopussa palataan Victoria-aukiolle, jossa sijaitsee lähtö ja maali.
– Kisasta tulee kaikkien aikojen rankin arvokisamaraton reitin puolesta, sanoo Vainion valmentaja Jarmo Viskari.
– Tällaista ei Euroopassa ole juostu aikoihin jos koskaan.
Viskari heittää tiskiin raakaa dataa. Birminghamissa viiden kilometrin kierroksella on nousua 86 metriä. Koko Sevillan tai Valencian maratonilla nousua on kokonaisuudessaan 30–50 metriä.
Kokonaisnousumäärä EM-kisassa on noin 670 metriä.
Vaikutus juoksunopeuteen on hurja. Sevillassa Vainion kilometrivauhti vaihtelee viiden kilometrin syklien sisällä 3–5 sekuntia. Birminghamin kaltaisella radalla se vaihtelee yli minuutin.
– Kisassa korostuu, että juoksija osaa mennä omaa vauhtiaan sekä ylä- että alamäessä, Viskari sanoo.
– Erot juoksijoiden välillä ovat suuria.
Jatkuvasti nouseva ja laskeva rata on haaste, joka on Vainiolle mysteeri.
Hän on tietenkin panostanut harjoittelussaan vastaamaan haasteeseen. Hän on harjoitellut mäkisessä maastossa ympäri vuoden kerran viikossa. Viimeistelyvaiheessa hän on treenannut sunnuntain kisaa raskaammassa ympäristössä.
Treenit menivät hyvin.
– Lihakset ovat mäessä ihan eri tavalla kovilla kuin tasaisella, Vainio sanoo.
– On kysymysmerkki, mitä 35 kilometrin jälkeen tapahtuu. Olen kauhuissani, miten jalat reagoivat. Jalat ovat kovemmalla kuin hengitys.
Vainio aikoo luottaa juostessaan siihen, mikä on tuonut hänet urallaan tähän pisteeseen. Hän aikoo luottaa itseensä.
Alisa Vainio on yksi EM-maratonin voittajasuosikeista. Kuva: Pete Aarre-Ahtio / IS
Lappeenrantalainen ei aio mitata ylämäissä kuormitustaan urheilukellon avulla. Hän aikoo kuunnella itseään ja ”pysyä tunteen päällä”. Hän uskoo, että ennakoimalla hän välttyy ikäviltä yllätyksiltä.
Ylämäet pitää tulla fiksusti ja ilman liikaa hapotusta. Alamäet tulee lasketella sopivasti jarruttelematta niin, että niistä saa hyödyn irti. Alamäkijuoksussa häntä on auttanut treenikaveri Sami Turkulainen.
Haasteista huolimatta Vainio ei aio lähteä ”kävelemään”. Jos muita vetureita ei ole, hän menee kärkeen. Juoksija toivoo, ettei koko aamua tarvitsisi porhaltaa yksin, kuten keväällä Pariisin maratonilla. Siellä hän veti itsekseen 35 kilometriä, mutta se oli todella raskasta.
Vainio ei peittele sitä, että häntä jännittää. Se kuuluu eteläkarjalaisella asiaan.
– Minua jännittää, vaikka edessä olisi Mynämäen kylähölkkä.
Vainio kertoi apuvälineistä, joita hänellä on käytössään.
Kun Sabastian Sawe mursi kesällä kahden tunnin haamurajan miesten maratonilla Lontoossa, syy löydettiin erityisesti kahdesta asiasta: kenkien ja ravinnon kehityksestä.
Superkengissä on välipohjavahtoa, hiilikuitua ja paljon vaimennusta. Ne vähentävät lihasten ja jänteiden kärsimiä vaurioita, hidastavat väsymistä ja edistävät palautumista.
Kenkien ominaisuudet korostuvat, kun juostaan kovaa.
Vainio juoksee sunnuntaina varustesponsorinsa Asicsin Metaspeed-kisakengillä.
Mitä teknologiaa ne sisältävät?
– Tässä on sellainen tilanne, että minä en saa kengästä hirveästi puhua. Se on prototyyppi, Vainio sanoo.
Alisa Vainion kausi on ollut onnistunut. Kuva: Kimmo Räisänen
Kenkämalli tulee pian markkinoille. Niistä Metaspeed-mallin kengistä, joista tietoa on saatavilla, löytyy kokonainen buffet juoksijoita tukevia ominaisuuksia:
hiilikuitulevyjä ja ultrakevyitä vaimennuksia.
Vainio on jo juossut kengillä, joten tuote on tuttu.
Athletics Weekly kertoi kesäkuun numerossaan, että ruotsalainen Maurten on hydrogeeleillään mullistanut maratonjuoksun tankkauksen. Juoksijat pystyvät parhaimmillaan nauttimaan kompaktisti ja ilman suurempia vatsaongelmia energiaa niin, että heidän vauhtinsa jopa kiihtyy 30 kilometrin jälkeen.
Sawe pystyi tunnin juoksun aikana imuroimaan AW:n mukaan yli 100 grammaa hiilihydraattia elimistöönsä. Lautasellisessa pastaa hiilareita on noin puolet siitä.
Vainio ei ruotsalaisia ihmeainetta käytä. Hänellä on käytössä suomalaisen Noshtin urheilujuoma ja Jollosin ”vauhtikarkit”. Lisäksi hän juo vettä.
Happoja tasaavaa ruokasoodaa hän ei käytä.
Vainio ei halua, että häntä tituleerataan varmaksi Euroopan mestariksi. Mikä hänen tavoitteensa sunnuntaille on?
– Minun tavoitteeni on, että saan jätettyä itsestäni sen, mitä jätettävissä on. En spekuloi, vaan hoidan oman tonttini niin hyvin kuin pystyn, hän sanoo.
– Se on siinä
Alisa Vainio luottaa Asicsin juoksukenkiin. Kuva: Mikko Nikkinen
