Valtio ennustaa BKT:n kasvavan 1,6 prosenttia tänä vuonna ja 1,8 prosenttia ensi vuonna

Talousneuvos Mikko Spolander (keskellä) puhui talousennusteesta maanantaina. Kuva: Valiokunnan talouspoliittinen valiokunta / Emmi-Lotta Liuski.

Suomen talous on kasvanut odotettua nopeammin, mutta talouskasvu ei kuitenkaan riitä korjaamaan julkisen talouden rakenteellista epätasapainoa, kertoo valtiovarainministeriön maanantaina julkaisema talousennuste.

Bruttokansantuotteen (BKT) arvioidaan kasvavan 1,6 prosenttia vuonna 2026, 1,8 prosenttia vuonna 2027 ja 1,5 prosenttia vuonna 2028.

Kesäkuussa julkaistut tarkistetut luvut johtivat myös optimistisempiin arvioihin talouskasvusta ja työtuottavuudesta vuosina 2024 ja 2025. Talouden elpyminen näkyy monilla talouden aloilla, ja näkymät ovat kirkastuneet sekä yrityksissä että kotitalouksissa.

Kasvun ollessa nopeampaa Suomen talouden kuva ei ole yhtä positiivinen. Työllisten määrä edelleen laskee, eikä asuntomarkkinoilla tai rakentamisessa ole vielä merkkejä elpymisestä.

”Näyttää siltä, että viime vuonna kysynnän ja tuotannon kasvua jarruttanut jarru on menettänyt osan vaikutuksestaan, ja aidon talouskasvun edellytykset ovat nyt olemassa. Samalla julkisen talouden elpyminen odotetaan pysyvän heikkona, koska talouskasvu ei riitä korjaamaan julkisen talouden rakenteellista epätasapainoa”, totesi toimitusjohtaja Mikko Spolander.

Ennuste on laadittu hallituksen budjettikäsittelyä varten, joten se ei sisällä tietoja Google:n datakeskusprojekteista, jotka lisäisivät investointeja ennustettua enemmän vuosina 2027 ja 2028.

Samalla öljyn hinnat ovat nyt huomattavasti ennusteen oletuksia korkeampia, mikä vaikuttaa negatiivisesti kasvuun tänä vuonna ja vuonna 2027.

Ennusteen positiiviset riskit liittyvät ensisijaisesti kotimaisen kysynnän nopeampaan kasvuun. Negatiiviset riskit liittyvät maailmantalouden heikompaan kasvuun.

Maailmantalous on kasvanut odotettua nopeammin. Yhdysvaltain kauppapolitiikan ja Lähi-idän kriisin negatiiviset vaikutukset ovat toistaiseksi pysyneet pelättyä lievempinä.

Suomen viennin kasvu on kiihtynyt, ja kysynnän elpyminen näkyy vientiyritysten tilauskantoina. Tuonnin kasvu on kuitenkin nopeampaa, sillä F-35-hävittäjien toimitukset ja datakeskusinvestoinnit vaativat suuria määriä tuontitavaroita.

Enimmäkseen nousevien energiakustannusten johdosta inflaatio on kiihtynyt tänä vuonna. Muuten hintapaineet pysyvät maltillisina, ja kuluttajahinnat kasvavat noin kahden prosentin vuosivauhtia ennustejakson aikana.

Kotitalouksien ostovoiman kasvua on hidastanut heikko työllisyystilanne sekä hintojen ja korkojen nousu. Ostovoima kasvaa ensi vuonna, kun työllisyysaste paranee ja sovitut ponnankorotukset nostavat palkkoja ja palkkioita. Kotitaloudet ovat edelleen varovaisia, mikä hidastaa edelleen kulutusta, ja säästämiskynnys pysyy korkeampana kuin viime vuosina.

Investointien kasvua ajaa eteenpäin datakeskukset ja moniroolihävittäjien toimitukset.

Käynnissä olevat datakeskusprojektit vahvistavat rakentamista, kone- ja laiteinvestointeja sekä aineettomia investointeja. Teollisuuden energiasiirtymä tukee myös investointeja koko ennustejakson ajan.

Liiketoiminta- ja teollisuusrakentamisen, datakeskusten ja energiaprojektien ajamana rakennustoiminnan pitkäaikainen taantuma on hiljalleen väistymässä.

Samassa yhteydessä asuntorakentamisessa ei ole vieläkään merkkejä käännekohdasta, ja asuntomarkkina on jopa supistunut. Sektorilla on kuitenkin paljon tukahdutettua kysyntää, ja asuntorakentamisen odotetaan elpyvän vuonna 2027.

Työllisten määrän lasku on jatkunut Suomen ensimmäisen vuosineljänneksen aikana 2026, ja työttömyys on nyt korkeammalla kuin minkään aikaisemman vuosikymmenen aikana.

Työttömyyden odotetaan saavuttavan 10,3 prosenttia vuonna 2026, ja sen jälkeen sen odotetaan laskevan alle kymmenen prosentin. Työllisyysaste (ikäluokka 20–64) on 75,5 prosenttia tänä vuonna.

Nopeamman tuotannon kasvun odotetaan asettavan työllisyyden kasvun nousuuralle vuoden loppuun mennessä.

Työllisyysennustetta ei kuitenkaan ole tarkistettu yhtä paljon kuin BKT-ennustetta, koska päivitetyt ennusteet koskevat työtuottavuutta eikä työpanosta.

Talouden elpyminen ja nopeampi kasvu vaikuttavat vain vähäisesti Suomen julkisen talouden synkkään näkymään.

Kasvunsa saaneet puolustusmateriaalihankinnat nostavat julkisen talouden alijäämän 4,2 prosenttiin BKT:stä tänä vuonna.

Tärkeimpänä syynä paikallishallinnon tulojen ja menojen kasvavaan epätasapainoon alijäämä on 4,5 prosenttia vuonna 2027. Kesällä julkaistujen tarkistettujen tietojen mukaan alijäämä vuonna 2025 oli 3,8 prosenttia BKT:stä eli 0,4 prosenttiyksikköä enemmän kuin alustavissa tiedoissa.

Julkisen talouden alijäämä pysyy korkeana myös pitkällä aikavälillä: puolustusmenojen ja korkomenojen kasvun myötä se on edelleen 4,4 prosenttia BKT:stä vuonna 2030.

Vaikka talouden elpyminen lisää epäsuoria verotuloja tänä vuonna, heikko työllisyystilanne hidastaa ansiotuloverotuksen kasvua.

Verotulojen kasvua hidastavat myös vuoden alussa voimaan tulleet ansiotuloverojen leikkaukset, ja vuonna 2027 verotulojen kasvua hidastaa yhtiöverokannan leikkaus. Merkittävä julkisen talouden alijäämä on rakenteellinen.

Julkisen talouden velka saavuttaa 90 prosenttia BKT:stä tänä vuonna. Velka-suhteet BKT:hen kasvavat hitaammin tänä vuonna ja vuonna 2027 talouskasvun ja valtion eläkerahastosta vuonna 2027 tapahtuvan kertaluonteisen siirron vuoksi. Kasvu kiihtyy kuitenkin uudelleen vuodesta 2028 alkaen. Velkasuhde on lähellä 98 prosenttia vuonna 2030.

Talouskatsaus on valtiovarainministeriön itsenäinen talousennuste, joka julkaistaan neljä kertaa vuodessa: keväällä, kesällä, syksyllä ja talvella.

Ennuste tarkastelee keskeisiä taloudellisia muuttujia, kuten bruttokansantuotteen kehitystä, inflaatiota ja korkonäkymiä, työllisyyttä ja investointitasoja sekä julkisen talouden alijäämää ja velkaa.