Kuvat: Fotolia/ Visit Finland.
Suomen viljakasvien sadon odotetaan olevan keskitason. Herneen sato sen sijaan on ennusteiden mukaan yli sadan vuoden tilastohistorian suurin, kertoo Luonnonvarakeskus (Luke) perjantaina julkaisemassaan toisessa sadonarviointissa.
Aiheeseen liittyvät julkaisut
Viljelyala pieneni noin 70 000 hehtaaria edellisvuodesta ja laski hieman miljoonan hehtaarin alapuolelle.
Viljat kattavat siten hieman yli 40 prosentti peltoviljelyalasta.
Tämän vuoden kokonaisviljasato on arvioitu 3,2 miljoonaan tonniin. Viljasato koostuu neljästä pääviljalajista.
Nykyisen sadonarvioinnin mukaan vehnän ja kauran sato on odotettavissa noin 10 prosenttia kymmenen vuoden keskiarvoa suurempi.
Vastaavasti ohran, Suomen pääviljan, sato on odotettavissa yli 10 prosenttia keskiarvoa pienempi, ja rukiin, leivänviljan, sato on odotettavissa noin neljännesosan keskiarvoa pienempi.
Rukiinsaati on arviolta vain noin 62 000 tonnia, mikä ei riitä kattamaan vuosittaista kulutusta. Puutteen voi korvata tiloilla ja teollisuudella olevilla varastoilla edellisiltä vuosilta ja tarvittaessa tuonnilla.
Samaan aikaan ruoka- ja rehuherneen ala on nelinkertaistunut kymmenessä vuodessa. Tämän vuoden herneen sadon arvio ylittää 140 000 tonnin. Jos se toteutuu, herneen sato on yli viisinkertainen kymmenen vuoden takaiseen verrattuna ja suurin tilastohistorian aikana.
Nauriin ja rypsiöljykasvien satoa on mitattu lähes viiden vuosikymmenen ajan. Sadot ovat olleet pieniä seitsemän viime vuoden ajan. Tämän vuoden sadon arvio ylittää 90 000 tonnin, mikä jos se toteutuu, vastaisi viiden vuosikymmenen keskitason sadontuotantoa. Suurin sato oli lähes 180 000 tonnia vuonna 2010 ja pienin noin 30 000 tonnia vuonna 2020.
Perunasadon näkymät ovat tällä hetkellä hyvät, yli 620 000 tonnin. Sadon arvio on noin 10 prosenttia keskitasoa suurempi. Näkymiä kuitenkin varjostaa sadeperuna-aikana sattunut sade, joka vaikuttaa pääperunantuotantoalueisiin. Tulevat viikot ratkaisevat perunasadon lopullisen määrän ja laadun.
Heinä on erityisesti naudalle tärkeä rehunlähde. Silli niitetään yleensä kaksi tai kolme kertaa samalta niityltä kasvukauden aikana. Alaltaan ja sadontuotannoltaan heinä on Suomen suurin rehukasvi. Kuiva-aineena mitattuna heinärehun sato on noin yhtä suuri kuin ohran ja kauran yhdistetty sato, noin 2,5 miljoonaa tonnia.
Luonnonvarakeskuksen sadonarvioinnit viljelykasvitilastojen osalta perustuvat ProAgrian aluekeskusten asiantuntijoiden antamiin arvioihin ja heijastavat sadonäkymiä 21. syyskuuta.
Kunnittaiset arviot perustuvat havaintoihin ja paikalliseen asiantuntemukseen. Eri kasvien alat perustuvat Ruokaviraston maatalousyrittäjien tietojärjestelmän tietoihin.
