Tiedotuskuvitus: Alicia Windzio/dpa.
Noin kolmasosa 15–19-vuotiaista kertoo, että sosiaalinen media vaikuttaa heidän ostopäätöksiinsä OP Ryhmän tilaaman kyselyn mukaan.
Aiheeseen liittyvät julkaisut
OP tiedotti tiedotteessaan perjantaina, että tytöt ovat alttiimpia tälle vaikutukselle kuin pojat.
OP:n talousosaamisen mittaristo paljasti myös, että nuorten sosiaalisen median kanavat täyttyvät rahoitusvinkkejä jakavista vaikuttajista. Nuoret kuitenkin luottavat vaikuttajiin huomattavasti vähemmän kuin kotona ja koulussa opittuihin asioihin.
Kysely nimeltä ”Parempi huomispäivä – nuorten talousosaamisen mittaristo” tehtiin vuonna 2026 OP Pohjolan, Helsingin yliopiston ja Jyväskylän yliopiston yhteistyönä.
Se arvioi 15–19-vuotiaiden nuorten talousosaamista vuonna 2026 ja käsitteli teemoja, kuten sitä, miten sosiaalinen media vaikuttaa nuoriin.
Mittariston mukaan kolmasosa (31 %) nuorista kokee, että sosiaalisen median sisältö vaikuttaa heidän ostoihinsa. Tulos vaihtelee sukupuolen mukaan: 20 % tytöistä ja 10 % pojista kertoo tehneensä impulssioston sosiaalisen median vaikutuksesta.
Tytöt ostavat suhteellisen usein sosiaalisen median suositusten perusteella ja kokevat sosiaaliseen mediaan liittyvää statuspaineita poikia enemmän.
”On huomionarvoista, että tulos heijastaa vain nuorten omia mielipiteitä sosiaalisen median vaikutuksista. Todellisuudessa sosiaalinen media todennäköisesti vaikuttaa heihin paljon enemmän kuin he tietävät,” totesi Helsingin yliopiston väitöskirjatutkija Eija Juntunen.
Noin 45 % vastaajista ihaili ihmisiä, joilla on kalliit kodit, autot ja vaatteet. 27 % ei pitänyt väittämää totena.
”Tutkimus viittaa siihen, että sosiaalinen media kiristää kulutuspainetta erityisesti nuorten keskuudessa, joiden taloustilanne on jo heikko. Statuspaine ja impulssiosto ovat yleisimpiä heikoimmassa taloudellisessa asemassa olevien keskuudessa,” Juntunen lisäsi.
Mittaristo paljasti myös sen, mistä nuoret hakevat luotettavaa rahoitusneuvontaa. He saavat eniten tietoa rahoituksesta perheeltään ja läheisiltään (66 %) sekä koulusta (50 %). Seuraavaksi käytetyin kanava ovat sosiaalisen median vaikuttajat (40 %).
Luottamus ei kasva tiedon määrän mukaisesti. Luottamus on korkeaa (yli 80 %) perheiden ja koulun antamassa rahoitustiedossa. Sosiaalisen median vaikuttajien rahoitustiedosta luotetaan kuitenkin vähän (17 %), mikä on yhtä alhaalla kuin tekoälyn osalta (18 %). Rahoitusvaikuttajat (”finfluencers”) ovat nousseet merkittäväksi ilmiöksi sosiaalisessa mediassa.
”Nuoret ovat oppineet olemaan kriittisiä sosiaalisen median rahoitussisältöä kohtaan, mutta se voi silti vaikuttaa heidän käyttäytymiseensä,” totesi Jyväskylän yliopiston sosiologian professori Terhi-Anna Wilska.
”Monet sosiaalisen median vaikuttajat tuottavat korkealaatuista rahoitussisältöä yhteistyössä julkisen vallan ja pankkien kanssa. Toisaalta luottamusta heikentävät epärealistiset sijoitusvinkit ja nopean rikkautuden lupaukset, joita levitetään sosiaalisessa mediassa. Luottamusta heikentävät myös asiantuntijoina esiintyvät pätevät ihmiset. Suuri nuorten joukko voi joutua alttiiksi tällaisille houkutteleville sisällöille.”
Sukupuolten välillä on vahva ero siinä, miten käytetään tekoälyä hankkia rahoitustietoa. Kun taas 21 % pojista hakee aktiivisesti rahoitustietoa tekoälyn avulla, vain 10 % tytöistä tekee niin.
Nuoret, joilla on vahva talousosaaminen, tekevät merkittävästi vähemmän impulssiostoja sosiaalisen median kautta. Mittaristo käytti kokeen kaltaisia tehtäviä talousosaamisen mittaamiseen.
”Sosiaalisen median alustojen logiikka suosii vahvoja ostokehotuksia. Talousosaaminen näyttää kuitenkin suojaavan nuoria impulsiiviselta kulutukselta,” totesi OP Pohjolan ESG- ja vähittäispankkitoiminnan johtaja Satu Kuoppamäki.
Koko mittaristo julkaistaan 9. syyskuuta.
Kyselyyn osallistui yhteensä 61 koulua ympäri Suomen, ja varhain vuonna 2026 kyselyyn vastasi 2 346 osallistujaa. Tutkimus tehtiin ensimmäistä kertaa vuonna 2024.
