Suomessa otetaan käyttöön kansalaisuustesti maaliskuusta 2027 alkaen

DF File Photo.

Suomessa otetaan käyttöön kansalaisuustesti maaliskuusta 2027 alkaen, kun kansalaisuuslain muutokset tulevat voimaan 1. tammikuuta, kertoi Maahanmuuttovirasto (Migri) perjantaina.

Tulevaisuudessa Suomen kansalaisuutta hakevien on täytettävä uusi vaatimus yhteiskuntatiedon osaamisesta muiden vaatimusten, kuten kielitaidon ja riittävien taloudellisten resurssien, ohella.

Lainsäädäntömuutoksille on siirtymäaika 1. tammikuuta ja 28. helmikuuta 2027 välisenä aikana. Kansalaisuustesti koskee niitä hakijoita, jotka jättävät hakemuksensa maaliskuusta 2027 alkaen.

Vaihtoehtoisesti yhteiskuntatiedon osaamisen voi osoittaa suorittamalla ylioppilastutkinnon suomeksi tai ruotsiksi tai suorittamalla suomalaisen tai ruotsinkielisen korkeakoulututkinnon Suomessa.

Vaatimus koskee vain 18–64-vuotiaita henkilöitä, jotka hakevat Suomen kansalaisuutta kansalaisuushakemuksella.

Tiettyissä tilanteissa yhteiskuntatiedon osaamisvaatimuksesta voidaan poiketa terveydentilan, vammaisuuden tai muun erittäin painavan syyn vuoksi.

Migri vastaa kansalaisuustestiin liittyvistä viranomaistehtävistä, ja Helsingin yliopisto valmistaa oppimateriaalin ja kysymykset kansalaisuustestiin.

Kansalaisuustestin kysymykset perustuvat itseopiskeluun tarkoitettuun oppimateriaaliin, joka julkaistaan Migrin verkkosivuilla vuoden vaihteessa. Kysymykset käsittelevät muun muassa Suomen yhteiskuntaan liittyvää keskeistä lainsäädäntöä, perus- ja ihmisoikeuksia, tasa-arvoa, sukupuolten välistä tasa-arvoa, Suomen historiaa ja kulttuuria sekä muita kansalaisuustestin oppimateriaaliin sisältyviä keskeisiä aiheita.

Kansalaisuustesti on tietokonepohjainen monivalintakoe, joka suoritetaan eri paikoissa järjestettävissä kokeissa. Koe voidaan suorittaa suomeksi tai ruotsiksi. Kokeesta peritään maksu. Kokeen tulos on voimassa toistaiseksi, mikä tarkoittaa, että se pysyy voimassa myös silloin, jos kansalaisuushakemusta ei jätetä heti.

Tiettyissä tapauksissa hakijat voivat pyytää etukäteen erityisjärjestelyjä kokeen suorittamista varten. Erityisjärjestelyjä voidaan myöntää esimerkiksi sairauden, vammaisuuden tai lukemis- ja kirjoitusvaikeuksien vuoksi. Jos henkilö ei osaa lukea tai kirjoittaa, hän voi suorittaa kansalaisuuskokeen suullisesti.

Migri järjestää kuusi kymmenen kokeen suorituspaikkaa vuodessa eri puolilla Suomea kansallisina kokeen päivinä.

Vuonna 2027 kokeita järjestetään Helsingin pääkaupunkiseudulla sekä Tampereella, Turussa, Oulussa, Kuopiossa, Vaasassa ja Rovaniemellä.

Edellisen kerran kesäkuussa 2026 eduskunta hyväksyi hallituksen esityksen kansalaisuustestin käyttöönotosta.

16. huhtikuuta 2026 konservatiivinen Kansallinen Kokoomus (NCP) johtama neljän puolueen hallitusliitto jätti esityksen eduskunnalle kansalaisuustestin käyttöönotosta.

17. joulukuuta 2025 voimaan tullut uusi laki tiukensi vaatimuksia Suomen kansalaisuuden saamiseen.

15. lokakuuta 2025 eduskunta hyväksyi hallituksen esityksen kansalaisuuslain muuttamisesta, mikä tiukensi edelleen Suomen kansalaisuuden kriteerejä.

Edellisen kerran heinäkuussa 2024 eduskunta hyväksyi hallituksen esityksen lainsäädäntömuutoksista, jotka pidentävät Suomen kansalaisuuden saamiseen vaadittavaa oleskeluaikaa viidestä kahdeksaan vuoteen.

16. kesäkuuta 2023 hallituspuolueiden johtajat ilmoittivat ohjelmasta, joka sisälsi tiukempia maahanmuutto-, oleskelu- ja kansalaisuuslakeja.

Hallitus tiukensi maahanmuuttopolitiikkaansa eri ryhmien voimakkaasta vastustuksesta huolimatta.

Erillisiä mielenosoituksia pidettiin Helsingissä 27. kesäkuuta 2023 ja 18. kesäkuuta 2023 hallituksen maahanmuuttopolitiikkaa vastaan.

Satoja ihmisiä osallistui mielenosoituksiin Helsingissä elokuussa 2023 protestoiden päätöstä vastaan.

”}