Valtio ehdottaa leikkauksia hyvinvointipalveluihin ja sosiaalietuuksiin
333 Terhi Järvikare (vas.) ja Mika Niemelä valtiovarainministeriöstä esittelivät hallituksen ehdotuksia tiedotustilaisuudessa maanantaina. Kuva: Valtiovarainministeriö.
Kansallisen Kokoomuksen (NCP) johtaman neljän puolueen hallitusliiton ehdotus on vahvistaa julkista taloutta säästämällä jopa 11 miljardia euroa eri julkisilta sektoreilta seuraavan hallituskauden aikana.
Aiheeseen liittyvät julkaisut
Valtiovarainministeriö julkisti maanantaina Meno- ja rakenneselvityksen sekä Verotusselvityksen, jossa tarkastellaan koko julkisen sektorin taloutta keskusviraston hallinnon, hyvinvointikuntien, kuntien ja sosiaalivakuutusrahastojen osalta, ministeriö tiedotti lehdistötiedotteessaan.
Ministeriö teki noin 400 ehdotusta eri alojen kiristysmielenosoituksiksi, kuten sosiaalietuuksien, pienituloisten toimeentulotuen, terveydenhuollon, sosiaalihuollon, koulutuksen, yleisen asumistuen ja valtion eläkejärjestelmän osalta.
Ehdotusten mukaan poliittisten päättäjien on tehtävä useita tärkeitä päätöksiä tulevina vuosina, kun he pyrkivät vastaamaan globaaleihin haasteisiin ja rakentamaan parempaa tulevaisuutta.
Julkinen menojen osuus bruttokansantuotteesta on ollut korkeampi kuin tulot vuodesta 2009 lähtien, ministeriö lisäsi, mikä tarkoittaa, että julkisen sektorin rahoitusperusta on ollut riittämätön ylläpitämään toimintojaan nykyisessä muodossaan ilman korkeaa velkaantumista.
”Suomella on vahvuuksia, joihin tulevaisuutta voi rakentaa, ja ratkaisut ovat onneksi edelleen omien käsiemme varassa. Julkinen talous on heikossa kunnossa. Emme ole olleet rohkeisia menneinä vuosikymmeninä tehdyissä uudistuksissa ja resurssiemme priorisoinnissa”, sanoi budjetointiosaston johtaja Mika Niemelä.
Helmikuussa 2026 eduskunnan julkisen talouden työryhmä sopi julkisen talouden talousarvion aseman esialustavasta tavoitteena vahvistaa julkista taloutta. Esialustavan mukaan julkista taloutta olisi säädettävä noin 8–11 miljardilla eurolla seuraavan eduskuntakauden aikana.
Välttämättömien säätöjen laajuus on sellainen, että jokaisen julkisen rahoituksen alan on tarkasteltava. Mikään julisen sektorin osa ei voi olla täysin poissuljettuna harkinnasta.
Meno- ja rakenneselvitys ei ole valtiovarainministeriön suositus tai ehdotus toimenpiteiden toteuttamisesta. Selvitys esittää laajan valikoiman säätövaihtoehtoja ja arvioita siitä, miten ne vaikuttavat julkiseen talouteen.
Verotusselvitys sisältää laajan valikoiman vaihtoehtoja julkisen talouden vahvistamiseksi ja siinä on myös luettelo verokuluista.
Veronkorotusehdotusten esittämisen lisäksi selvitys sisältää laajan pakotin tietoa verojärjestelmästä ja eri veroluokista.
