Puolustusministeri Antti Häkkänen (kok) lopettaisi kaksoiskansalaisuuden myöntämisen tiettyjen maiden kansalaisille.
Häkkänen tapasi keskiviikkona Ulkomaantoimittajien yhdistyksen jäseniä ja vaati sisäministeriötä kiirehtimään kaksoiskansalaisuusselvitystä.
Aiheeseen liittyvät julkaisut
Häkkäsen mukaan Venäjä-mielisten puolueiden nousu Euroopassa voi luoda Suomelle merkittäviä turvallisuushaasteita 5–10 vuoden kuluessa.
Häkkänen peräänkuulutti laajaa keskustelua rauhan ajan informaatiopuolustuksesta, mutta totesi asian ratkeavan vasta tulevilla vaalikausilla.
Puolustusministeri Antti Häkkänen (kok) tapasi keskiviikkona Ulkomaantoimittajien yhdistyksen jäseniä. Listalla olivat vanhat tutut ongelmat: Ukrainan sota, Venäjän ja Kiinan yhteistyö sekä Yhdysvaltain päätös panostaa vähemmän Euroopan puolustukseen.
Huolilistalle pääsi myös Venäjä-mielisen äärioikeiston tuore murskavoitto Saksi-Anhaltin osavaltiovaaleissa Saksassa.
– Poliittisten päättäjien analyysi ei saa jäädä nyt semmoiselle hämmästelytasolle. Että voi kauheata, siellä on Ranskassa vaalit tulossa ja AfD nousee Saksassa ja Britanniassa on aikamoinen tilanne, Häkkänen totesi.
Äärilaitojen nousu ja Venäjän vääränlainen ”ymmärtäminen” voi johtaa Häkkäsen mukaan Euroopan sisäiseen hajaannukseen, joka heijastuisi väistämättä myös Suomen turvallisuuteen.
– Tämä voi muodostaa Suomelle seuraavan 5–10 vuoden sisään merkittäviä turvallisuuden haasteita, joihin pitää osata jo nyt reagoida ja nähdä horisonttiin, mihin tämä voi johtaa.
Yksi mahdollisuus on, että Ranskan uudeksi presidentiksi nousisi ensi kevään vaaleissa Venäjä-mielisyydestään tunnettu äärioikeiston keulakuva Marine Le Pen.
– Jos meillä alkaisi samanlainen äärilaitojen nousu… Jos meillä olisi vaikka 40 prosentin (kannatukseen yltävä) Venäjä-mielinen puolue, niin kyllä meillä olisi aikamoinen tilanne päällä. Se olisi sitten ihan eri mittakaavassa, Häkkänen muistutti.
Nimekkäät turvallisuusalan asiantuntijat julkaisivat vastikään Salpa-vetoomuksen, jossa he toivat julki huolensa suomalaisten mieliin kohdistuvasta vaikuttamisesta. Vetoomuksessa ehdotetaan, että Suomen olisi laadittava uusi kognitiivisen turvallisuuden ja informaatiopuolustuksen malli.
Mitä Häkkänen ajattelee Salpa-vetoomuksesta?
– Tämä on minun mielestäni isomman keskustelun paikka, mutta se ei tällä vaalikaudella vielä nyt ratkea, Häkkänen sanoi.
Puolustusministeriöllä on olemassa mahdollista sotilaallista konfliktia koskeva ”kovan turvallisuuden suunnitelma” siitä, kuinka Suomen informaatiotilaa puolustettaisiin. Rauhan ajalla kynnys on kuitenkin korkea, Häkkänen muistutti.
– Yleissivistys, historian ymmärrys, maailmanlukutaito.. Kyllähän minä voisin koulukierroksen vetää itsekin, mutta ne ovat enemmän yleissivistyksen, vapaan journalismin ja ihan kotikasvatuksen tehtäviä. Niitä pitäisi korostaa tässä Tiktok-maailmassa.
Häkkäsen mukaan Suomessa pitäisi käydä kuitenkin nyt laajempi keskustelu siitä, kuinka rauhan ajan informaatiouhkia torjutaan.
– Se edellyttäisi laajemmat järjestelyt, jossa vapaa media, viranomaiskoneisto ja virallistieto tekisivät yhteisen harjoituksen. Ei niin, että esimerkiksi kulloinenkin vallassa oleva hallitus määrittäisi, mitä saisi sanoa tai ei.
Häkkänen on saanut huomata silti jo itsekin, kuinka vaikeaa ihmisten on erottaa vääristeltyä tietoa oikeasta.
– Botit käyttävät tekoälyllä luotuja kuvia, että Häkkänen kättelee Lavrovin kanssa jotain sopimusta, tai Stubb tai joku muu. Ja sitten kansalaiset ihan tuolla torilla kyselevät minulta, että mikä tää on, aikamoinen juttu?
Lue lisää: Pääkirjoitus: Päämme sisälle hyökätään koko ajan ”infodrooneilla” – kuka puolustaisi Suomea niiltä?
Sekä Venäjän media että Venäjä-mieliset suomalaishahmot ovat satsanneet viime aikoina väitteisiin, joiden mukaan Suomi teki suuren virheen liittyessään Natoon.
Luodaan esimerkiksi mielikuvaa, jonka mukaan Suomella ei olisi mitään hätää puolustuksensa tai taloutensa kanssa, jos olisimme jättäytyneet Naton ulkopuolelle tai irrottautuisimme siitä pikaisesti.
Entä miltä Häkkäsestä tuntuisi olla puolustusministerinä nyt, jos Suomi ei olisi liittynyt Natoon?
– Aika raju.
Näin Häkkänen kommentoi ensin lyhyesti kysymyksen kuullessaan. Hetken mietittyään hän jatkoi:
– Jos Suomi ei olisi Natossa, niin tässä olisi aika raju tilanne nyt käynnissä. Meillä olisi varmaan nyt jo puolustusmenot viidessä prosentissa (bruttokansantuotteesta). Eikä riittäisikään.
Jos Suomi ei olisi Natossa, niin tässä olisi aika raju tilanne nyt käynnissä.
Venäjä pystyy käyttämään tällä hetkellä kaksoiskansalaisia potentiaalisesti hyväkseen tiedusteluun, mielipidevaikuttamiseen ja jopa hybridihäirintään ympäri Eurooppaa. Venäjän kaksoiskansalaisuuksia myönnetään yhä laajasti monissa EU-maissa.
Häkkäsen mukaan Suomen tulisi kiirehtiä kaksoiskansalaisuuden rajoittamista.
– Olen esittänyt toiveen, että kaksoiskansalaisuuksien myöntäminen voitaisiin jopa lopettaa tiettyjen maiden kanssa tulevaisuudessa. Eli ei siis poistaa jo myönnettyjä.
Lue lisää: Kaksoiskansalaiset pyrkivät eroon Venäjän kansalaisuudestaan – sadat ovat jo onnistuneet
Lue lisää: Veronika pääsi eroon Venäjän kansalaisuudesta – 0,13 ruplan ”verovelka” oli kaataa kaiken
Kaksoiskansalaisuutta koskevan selvityksen tekeminen on ollut Petteri Orpon (kok) hallituksen hallitusohjelmassa jo reilun kolmen vuoden ajan Mari Rantasen (ps) johtaman sisäministeriön vastuulla.
– Olen tätä kiirehtinyt moneen kertaan. Toivon, että tämä saataisiin vielä tällä vaalikaudella sisäministeriöstä eteenpäin, Häkkänen sanoi.
Kaksoiskansalaisuuden saantia on jopa höllennetty viime vuosina Euroopassa.
Esimerkiksi Saksa ryhtyi sallimaan monikansalaisuuden yleisesti vasta kesäkuussa 2024. Aiemmin vaikkapa Venäjän kansalaisen piti luopua lähtökohtaisesti aiemmasta kansalaisuudestaan saadakseen Saksan kansalaisuuden, mutta nyt sitä ei enää vaadita.
Vastikään Helsingin Sanomat jatkoi Ålands Radion selvitystä, jonka mukaan Venäjän ja Suomen kaksoiskansalainen osti lomakylän Kökarin saarelta. Kaksoiskansalaisilla on samat oikeudet kiinteistökauppoihin kuin yksinomaan Suomen kansalaisuuden omaavilla henkilöillä.
Puolustusministeriössä on Häkkäsen mukaan parhaillaan meneillään selvitys, onko joihinkin jo vuosien varrella toteutuneisiin kiinteistökauppoihin mahdollista puuttua jälkikäteisvalvonnalla. Julkisuudessa on ihmetelty esimerkiksi Saimaalta saaren ostanutta oligarkki Igor Kesajevia, joka teki kaupat Kyproksen myöntämän niin kutsutun ”kultaisen passin” turvin, mutta kesällä 2024 Kypros mitätöi hänen passinsa.
