Kokenut vankinvartija: Vankilat ovat ylikuormittuneita ja turvallisuus on vaarassa

Mistä Puhutaan -ohjelmassa käsitellään kysymystä siitä, ovatko Suomen vankilat enää turvallisia.

– Jos joutuu olemaan 23 tuntia sellissä, niin ei sieltä ainakaan parempia ihmisiä tule ulos.

Näin kuvailee Vankilavirkailijain liiton puheenjohtaja Seija Mäenpää Suomen vankiloiden vaikeaa tilannetta. Mäenpää on työskennellyt vanginvartijana Hämeenlinnan vankilassa yli 20 vuotta.

Mäenpään kuvaamiin ”sulkupäiviin” joudutaan Suomen vankiloissa turvautumaan ajoittain, koska henkilökuntaa ei aina ole riittävästi.

Sulkupäivällä tarkoitetaan vuorokautta, jolloin vangeille pystytään takaamaan vain lakisääteiset tarpeet mutta ei kuntouttavaa toimintaa, kuten töitä tai aktiviteetteja.

Vankiloiden turvallisuus on noussut jälleen esille, kun vuonna 2022 tapahtuneen Vantaan sellimurhan vastuita selvitetään oikeudessa lokakuun lopulla. Kaksi miestä tuomittiin sellikaverinsa murhasta ja törkeästä raiskauksesta, mutta nyt oikeudessa käsitellään vankilan johtoon ja henkilökuntaan kuuluvia vastaan nostettuja virkarikossyytteitä.

Matkasellimurhasta elinkautista vankeusrangaistusta istuva Perttu Oskari Pyynönen, 28, on myös sittemmin tuomittu jälleen uudesta väkivaltarikoksesta vankilassa.

Mäenpää ei ota kantaa Vantaan tapaukseen, mutta toteaa yleisesti, että olosuhteet Suomen vankiloissa ovat yhä puutteelliset.

Hän korostaa, että suomalaiset vankilat ovat pääsääntöisesti turvallisia. Yliasutus kuitenkin vaikeuttaa vakavasti turvallisuuden takaamista, koska samaan selliin joudutaan sijoittamaan useita vankeja.

Vankilavirkailijain liiton puheenjohtaja Seija Mäenpää varoittaa vankiloiden olevan ylikuormittuneita. Mäenpää vieraili Ilta-Sanomien Mistä Puhutaan -studiossa. Kuva: Eeva Valtokari / IS

Mäenpää kuvaa vankiloiden nykytilannetta akuutiksi.

Nykytilanteeseen johtanut muutos on tapahtunut hänen mukaansa viimeisen viiden vuoden aikana. Joissakin vankiloissa täyttöaste on jo melkein 140 prosenttia, kun turvallisena pidetään Mäenpään mukaan 90 prosentin täyttöastetta.

Lyhytaikaiseen sijoitukseen tarkoitetuissa matkaselleissä asutaan nykyään viikkoja, jopa yli kuukausi. Matkaselleissä asuu useita vankeja.

– Jo edellinen hallitus kiristi tuomioita. Mutta Rikosseuraamuslaitokselle ei tullut rahaa niin, että oltaisiin saatu esimerkiksi lisää vankipaikkoja tai lisää henkilöstöä.

Onko vankiloiden turvallisuus kuitenkin riittävää?

– Ei, Mäenpää vastaa välittömästi.

– Ihanne olisi, että sellissä olisi vain yksi vanki. Jos vankipaikkoja, vankiloita ja henkilökuntaa olisi riittävästi ja täyttöaste olisi noin 90 prosenttia, pystyttäisiin toimimaan turvallisemmin ja siirtämään vankeja paremmin osastolta tai vankilasta toiseen, jos ongelmia syntyy.

Voisiko Vantaan sellimurha tapahtua siis uudestaan tänään?

– Voisi. Sitä on turha kieltää. Olisi hurskastelua, jos sanoisin, että ei voisi tapahtua sellaista.

Vantaan sellimurhan järkyttävät tapahtumat ovat herättäneet keskustelua Suomen vankiloiden turvallisuudesta. Kuva: Jussi Nukari

Väkivalta kuuluu vankila-arkeen. Sitä tapahtuu niin vankien välillä kuin vankien ja vartijoidenkin välillä.

Mäenpään mukaan vankien keskinäinen väkivalta ei näytä lisääntyneen yhtä paljon kuin henkilökuntaan kohdistuva väkivalta ja uhkaukset. Vankien välinen väkivalta on yleensä tönimistä, lyömistä, tavaroiden heittelyä tai rajummissa tapauksissa jopa kuuman öljyn päälle heittämistä.

Väkivaltaa voi tapahtua erityisesti paikoissa, joissa ei ole valvontakameroita, kuten selleissä ja yhteisissä suihkutiloissa.

– Vankien väliset väkivaltatilanteet eivät välttämättä tule henkilökunnan tietoon. Vangit oppivat yllättävän äkkiä, missä kameroissa ovat niin sanotut kuolleet kulmat.

Mäenpäätä itseään on muun muassa heitetty tuolilla. Kollegat ovat kohdanneet sitäkin pahempaa väkivaltaa.

– Tulee lyöntejä, potkuja ja rassilla (itse tehdyllä teräaseella) iskemisiä. Saatetaan uhkailla vartijan lisäksi myös perhettä. Eli kyllä se saattaa jälkensä jättää.

Mäenpään mukaan nais- ja miesvankien toimintatavoissa on eroja. Vasta viime vuosina on myös herätty siihen, että naisvangeillakin on paljon kytköksiä järjestäytyneeseen rikollisuuteen.

– Naisvangit voivat olla huomattavasti hankalampia kuin miesvangit. Heillä on hyvin erikoisia tapoja saada asioita perille, eivätkä he välttämättä usko, jos heille sanotaan ei. Sitten kysytään seuraavalta, josko sieltä tulisi myönteinen vastaus, sitten taas seuraavalta ja taas seuraavalta.

Mäenpään mukaan henkilökunnan koulutus on yhä riittävää vastaamaan vaikeisiin tilanteisiin. Haasteena on henkilökunnan riittävyys. Ihmisiä ei enää saada tarpeeksi koulutuksiin ja sitä kautta työtehtäviin. Alaa ei pidetä houkuttelevana.

Henkilökuntavaje kuormittaa nykyisiä työntekijöitä. Jatkuva kiire on jo nyt enemmän sääntö kuin poikkeus.

– Minua huolettaa henkilökunnan jaksaminen. Saattaa tulla tilanne, ettei meillä ole riittävästi henkilökuntaa. Se tarkoittaa sitä, että vangit ovat enemmän selleissä. Silloin kukaan ei tiedä, mitä tapahtuu.

Voit katsoa kokonaisuudessaan Mistä Puhutaan -ohjelman jakson vankiloiden turvallisuudesta artikkelin yllä näkyvältä videolta. Mistä Puhutaan löytyy myös yleisimmiltä podcast-alustoilta.