Eläkeiän kynnyksellä tavanneet Urpo ja Ulla ovat olleet erottamattomat lähes 20 vuoden ajan. Kuva: Matias Honkamaa
Varkaus
Aiheeseen liittyvät julkaisut
Herraisä! Jokin tämänsuuntainen ajatus saattoi nousta Ulla Kauhasen, nyt 73, mieleen, kun hän tunnisti baaritiskille saapuneen miehen.
Miehelle oli kulunut aikaa viime näkemästä. Vuosirenkaiden alla oli kuitenkin yhä sama viehättävä nuorukainen, johon hän oli ollut ihastunut vuosikymmeniä sitten.
Kipinät alkoivat sinkoilla. Elettiin elokuuta 2007 ja tapaamispaikkana oli ravintola Rammari, Varkaus. Mies baaritiskillä oli Ullan nykyinen aviomies Urpo Kauhanen, 78.
– Nauru, se on se, mihin väkisin polvistuu, kertoo Urpo siitä, mihin ihastui Ullassa.
Heillä on takanaan nyt jo 19 yhteistä vuotta, vaikka pitkään näytti siltä, että he kulkisivat elämässä eri suuntiin.
Urpo ja Ulla tunsivat toisensa jo vuosikymmeniä sitten. Heidän vanhempansa olivat ystäviä, sillä molempien isät työskentelivät venealalla Saimaalla. Vanhemmat kokoontuivat pelaamaan korttia, ja niin lapsistakin tuli ystäviä.
– Ulla oli silloin niin pieni, vaahtosammuttimen kokoinen, minua nelisen vuotta nuorempi, muistelee Urpo.
Yhteydenpito perheiden välillä hiipui, kun Ullan vanhemmat erosivat. Lopulta myös Urpo muutti Outokumpuun ja meni naimisiin.
Ulla muistaa käyneensä Urpon luona Outokummussa siskonsa kanssa. Ulla vilkuili vielä silloin komeaa ja ujon oloista Urpoa, mutta salasi ihastuksensa.
– Kyllä minäkin muistan sen, kun Ulla käveli sieltä saappaat jalassa. Niin kaunis tyttö. En voinut mitään, kun olin naimisissa, Urpo muistelee.
Ulla tunnustaa vilkaisseensa nuorta ja komeaa Urpoa, mutta ihastus ei johtanut aikoinaan pidemmälle. Kuva: Matias Honkamaa
Myös Ulla avioitui omalla tahollaan ja perusti perheen. Tie vei mutkien kautta Mikkeliin.
– Siskoni näki Urpoa silloin tällöin. Hän kertoi Urpon aina kyselleen kuulumisistani.
Sitten tullaankin vuoteen 2007. Silloin Ullan avioliitto oli päättynyt eroon ja Urpokin kävi läpi omaa eroaan.
Ullan perheessä oli surua, sillä sisko oli vastikään jäänyt leskeksi. Sisarukset päättivät lähteä keskenään viettämään iltaa ravintola Rammariin.
– Kymmenen minuuttia ehdittiin istua siinä baaritiskillä, kun yhtäkkiä siskoni sanoi, että Kauhasen Upi on sinun selän takana. En minä häntä olisi tuntenut.
Urpo asui tuolloin vielä Leppävirralla, missä hänellä oli yritystoimintaa. Hän oli aiemmin samana iltana voivotellut tutuilleen, mistä löytäisi vielä naisen rinnalleen.
Tutut olivat vinkanneet naapurikaupungissa sijaitsevasta Rammarista, jossa kävi paljon kaiken ikäisiä – tai kuten tuttu oli asian muotoillut, ”siellä käy varmasti flaksi”. Tämän innoittamana Urpo hyppäsi linja-autoon ja lähti kapakkaan.
– Näin Ullan siskon baaritiskillä ja Ullan siinä vierellä. Niin minä varasin pöydän ja mentiin istumaan. Sanoin Ullalle, että nyt myö mennään naimisiin, muistelee Urpo.
– Siskoni tuumasi Upille, että siinä sulla on tekemistä, Ulla sanoo nauraen.
Urpo kertoo miettineensä monet kerrat Ullaa. Kun Ulla vihdoin ja yllättäen tuli vastaan, hän päätteli kohtaamisen olleen tähtiin kirjoitettu juttu.
– Sinne oli kirjoitettu, että joskus minä vielä tapaan Ullan ja otan emännäksi.
Ulla työskenteli laitoshuoltajana osa-aikaeläkeläisenä. Kesälomaa oli jäljellä vielä viikko. Urpolla oli siihen aikaan vielä venekauppa, ja hän pyysi Ullan mukaansa työkeikalle Lahteen. Mökkiviikon jälkeen he ovat olleet erottamattomat.
Ulla palasi Mikkeliin rakastuneena naisena.
– Ei Upi pysynyt minun luota pois sen jälkeen, hän sanoo nauraen.
Pariskunta rakastui nopeasti tavattuaan uudelleen pikkukaupungin kapakassa. Kuva: Matias Honkamaa
Pari meni kihloihin vuoden kuluttua kohtalokkaasta kohtaamisesta. Kuva: Matias Honkamaa
<source
