Lue tiivistelmä
Suomalaisten luottamus Yhdysvaltoihin turvallisuuden takaajana on heikentynyt, ilmenee tuoreesta NATOpoll-mielipidetutkimuksesta.
<spanAinoastaan 12 prosenttia vastaajista uskoo Yhdysvaltojen olevan valmis puolustamaan Naton eurooppalaisia jäsenvaltioita presidentti Donald Trumpin kaudella.
Aiheeseen liittyvät julkaisut
Nato-jäsenyyden tukijoita on nyt 73 prosenttia suomalaisista, kun kaksi vuotta sitten osuus oli 83 prosenttia.
Tutkimukseen osallistui huhtikuussa 3 141 suomalaista.
Näytä lisää
Suomalaisten luottamus Yhdysvaltoihin turvallisuuden takaajana on heikentynyt. Vain noin kymmenesosa uskoo, että Yhdysvallat olisi nykyisen hallinnon aikana enää valmis puolustamaan Naton liittolaisiaan. Myös Yhdysvaltojen sitoutuminen kahdenkeskisiin puolustusyhteistyösopimuksiin koetaan heikoksi.
Tämä käy ilmi tuoreesta NATOpoll-mielipidetutkimuksesta.
Lue lisää: Suomalaisilta tyly arvio Trumpin Yhdysvalloista – hurjat luvut julki
Yhdysvaltain presidentin Donald Trumpin toisella kaudella harjoittama politiikka on aiheuttanut syvää epäluottamusta Naton sisällä – myös Suomessa. Trumpin kaudella Yhdysvallat on tehnyt merkittäviä irtiottoja monenkeskisestä yhteistyöstä, kansainvälisestä oikeudesta ja perinteisistä liittolaisuhteista.
Vastaajista vain 12 prosenttia oli täysin tai osittain samaa mieltä siitä, että Yhdysvaltojen valmiuteen puolustaa Naton eurooppalaisia jäsenvaltioita voi luottaa Trumpin presidenttikaudella. Luottamus yli kaksinkertaistuu, jos Yhdysvaltain presidentiksi valittaisiin joku muu.
Nato-jäsenyys nähdään kuitenkin edelleen perusteltuna. Vuoden 2024 huippulukemien jälkeen Naton kannatus on kuitenkin laskenut selvästi aiemmasta. Kaksi vuotta sitten Nato-jäsenyyttä kannatti 83 prosenttia, nyt osuus on kymmenen prosenttiyksikköä pienempi.
Suomi liittyi Naton jäseneksi huhtikuussa 2023, ja Nato-jäsenyyden kannatus on edelleen vahva. Kuvassa Suomen ja Naton liput ulkoministeriön edustalla 4. huhtikuuta 2023. Kuva: Ivan Bessedin
Kannatuksen lasku näyttää tutkimuksen kirjoittajien mukaan heijastavan ennen kaikkea epävarmuuden lisääntymistä Yhdysvaltojen muuttuneen asenteen vuoksi. Luottamus Euroopan Nato-maiden yhteiseen puolustukseen ja pelotteeseen on kuitenkin säilynyt vahvana.
Kokonaisuudessaan suomalaisten Nato-kannatus vaikuttaa olevan edelleen vahvasti sidoksissa koettuun Venäjän uhkaan. Myös tuki Ukrainalle on yhä voimakasta, vaikka sodan pitkittyminen ja huomion jakautuminen usean samanaikaisen kriisin kesken näkyvät pienenä solidaarisuuden notkahduksena.
Nato-jäsenyyteen liittyvän ydinasepolitiikan osalta suomalaisten suhtautuminen on muuttumassa selvästi myönteisemmäksi, mutta tarkasti rajattuna. Naton ydinaseharjoituksiin osallistumista ja ydinaseiden kauttakuljetuksia kannatetaan aiempaa laajemmin.
Sen sijaan ydinaseiden sijoittaminen Suomeen ei edelleenkään saa kannatusta. Kolme neljäsosaa vastaajista toivoo, että Suomeen ei sijoiteta ydinaseita rauhan aikana.
Selvä enemmistö vastaajista olisi valmis poistamaan yksimielisyysvaatimuksen EU:n päätöksenteossa ja siirtymään enemmistöpäätöksiin, jotta esimerkiksi Unkarin kaltainen valtio ei voisi enää estää Venäjä-pakotteita ja viivyttää päätöksiä.
Mielipidetutkimus toteutettiin huhtikuun kahden ensimmäisen viikon aikana, ja siihen vastasi yhteensä 3 141 iältään 15–93-vuotiasta suomalaista.
Aiheesta kirjoitti ensimmäisenä Yle.
