Pixabay-arkistokuva.
Kotihoidossa kohdistetaan palveluita yhä useammin niihin ihmisiin, jotka tarvitsevat paljon apua, kertoo Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) julkaisema tilastotieto.
Aiheeseen liittyvät julkaisut
THL totesi keskiviikkona tiedotteessaan, että hyvinvointialueilla on selkeitä eroja siinä, kuinka monelle ikäihmiselle tarjotaan kotihoidon palveluita, kuinka paljon kotihoidon palveluita tuotetaan ja miten hoito toteutetaan.
Vuonna 2025 säännöllistä kotihoidon palvelua sai 13 prosenttia 75 vuotta täyttäneistä suomalaisista eli 88 000 asiakasta.
Kansallisen politiikan mukaan ikäihmisten hoitoa tulee tarjota ensisijaisesti kotihoidon muodossa.
Erot kotihoidon saaneiden ikäihmisten osuudessa ovat suurempia vanhemmissa ikäluokissa. Vuonna 2025 hyvinvointialueesta riippuen säännöllistä kotihoidon palvelua sai 23–40 prosenttia 85 vuotta täyttäneistä ja 38–70 prosenttia 95 vuotta täyttäneistä.
Jotkut alueet tarjoavat pienen määrän käyntejä suurelle asiakasjoukolle (Etelä-Pohjanmaa), kun taas toiset tarjoavat suuren määrän käyntejä pienemmälle joukolle (Keski-Uusimaa). Etelä-Karjalassa sekä kotihoidon kattavuus että suurta hoitoa saavien asiakkaiden osuus ovat korkeita.
Kotihoidon käynnin keskimääräinen kesto vaihteli alueittain 18–25 minuutin välillä.
“Käytännössä tämä tarkoittaa, että asiakas, joka saa esimerkiksi kolme käyntiä päivässä pidempien käyntien alueella, saa vastaavan yhden täyden käynnin verran enemmän hoitoaikaa päivässä. Kuukaudessa tämä tarkoittaa 11 lisätuntia hoitoaikaa. Näyttää siltä, että joillakin alueilla kotihoito on fragmentoitunut lyhyiksi käynneiksi, mikä lisää käyntien määrää,” sanoi THL:n suunnittelupäällikkö Emma Tolonen.
“Asuinpaikalla on vaikutusta siihen, kuinka helppoa kotihoidon saaminen on ja kuinka paljon apua asiakkaalle voidaan tarjota. Tasalaatuisuuden tavoitetta ei saavuteta. On tärkeää pysäyttää tämä hajaantuminen nyt. Tiedämme, että kotihoidon tarve jatkaa kasvuaan, samoin kuin suuren kotihoidon tarve. Monilla alueilla kotihoidon tuotannon osalta tarvitaan nopeita korjaustoimenpiteitä, jotta palveluita voidaan lisätä asiakkaan palvelutarpeen kasvaessa,” sanoi THL:n erikoislääkäri Sari Kehusmaa.
Yhä suurempi osuus asiakkaista tarvitsee kotihoidon palveluita useamman kerran päivässä. Vuonna 2025 säännöllisen kotihoidon asiakkaista yli puoli (60 %) sai keskimäärin vähintään yhden käynnin päivässä ja 41 prosenttia sai vähintään kaksi käyntiä. Vuonna 2014 vastaavat luvut olivat 44 prosenttia ja 28 prosenttia.
Vaikka suuren kotihoidon asiakkaat muodostavat 41 prosenttia säännöllisen kotihoidon asiakkaista, he saavat 74 prosenttia kaikista käynneistä.
Ikäihmisten kotihoidon asiakkaiden toimintakyvyn ja palvelutarpeen arviointiin (RAI) perustuvien tietojen mukaan asiakkaiden avuntarve on kasvanut vuodesta 2023 lähtien ja kognitiivisesta toimintakyvystä heikentyneiden asiakkaiden osuus on kasvanut. RAI-arvioinnin saaneista kotihoidon asiakkaista 44 prosentilla on dementadiagnoosi.
“Palveluihin päätyneet ovat kokonaan heikommassa kunnossa kuin ennen, ja ihmiset asuvat kotona pidempään yhä suuremman avuntarpeen kera. Tämä asettaa lisävaatimuksia palvelujen järjestämisen ja laajuuden osalta, jotta asiakkaat saavat heidän tarpeisiinsa riittäviä palveluita,” sanoi THL:n tutkimusjohtaja Johanna Edgren.
Kotihoidon sisällössä on myös alueellisia eroja.
RAI-arviointitietojen mukaan esimerkiksi kattava lääkehoitokatselmus puuttui 9–34 prosentilta asiakkaista alueesta riippuen ja 5–14 prosenttia asiakkaista sai apua kuntoutus- ja muulta erikoishenkilöstöltä. Myös hätähoitokäyntien tiheys vaihteli alueittain melkoisesti.
“Asiakaskoostumuksen erojen lisäksi alueellinen vaihtelu voidaan olettaa heijastavan alueellisia eroja ammattilaisten ja työyhteisöjen työskentelytavoissa,” Edgren totesi.
