Tiedosto: Lapland Material Bank, Terhi Tuovinen.
Suomi on merkittävästi vähentänyt ilman saastepäästöjä viime vuosikymmeninä ja täyttää nyt kaikki velvoitteensa Euroopan unionin (EU) lainsäädännön ja kansainvälisten sopimusten osalta, kertoi Suomen ympäristökeskus (SYKE) keskiviikkona, Xinhua raportoi.
Lehdistötiedotteessaan SYKE totesi, että edistys on ollut pääasiassa seurausta maan energiamuutosprosessista, EU:n sääntelystä, puhtaammista teollisuusteknologioista ja tiukemmista päästövalvontakäytännöistä.
Vuosien 2005 ja 2024 välillä kaikkien keskeisten ilman saasteiden päästöt ovat vähentyneet Suomessa. Rikkidioksidipäästöt ovat laskeneet 75 prosenttia ja typpioksidipäästöt 56 prosenttia. Volatiilien orgaanisten yhdisteiden päästöt ovat vähentyneet 51 prosenttia, kun taas hienojakoisten hiukkasten päästöt ovat pudonneet 52 prosenttia.
Ammoniakkipäästöt ovat myös vähentyneet, mutta hitaammin, laskien 26 prosenttia samana ajanjaksona, SYKE:n mukaan.
”Suurin osa päästövähennyksistä johtuu savukaasujen puhdistamisesta voimaloissa ja teollisuudessa. Viime vuosina kehitys on kiihtynyt energiajärjestelmän muutosten myötä, sillä fossiilisten polttoaineiden käyttö on vähentynyt ja tuulivoiman sekä muiden matalapäästöisten energialähteiden käyttö on lisääntynyt,” sanoi Tommi Forsberg, SYKE:n asiantuntija, lisäten, että liikenteen päästöt ovat myös vähentyneet moottoriteknologian parantuessa.
Kuitenkin maatalouden päästöjen vähentäminen on edelleen haaste Suomelle ja muulle Euroopalle, SYKE totesi.
Maatalouden ammoniakkipäästöt ovat vähentyneet Suomessa 1980-luvulta lähtien, mutta hitaammin kuin muut ilman saastepäästöt. Ammoniakkia vapautuu erityisesti eläinten lannasta eläintiloissa, varastointipaikoissa ja pellolle levittämisen aikana.
”Toisin kuin teollisuuden ja energian tuotannon ’putkiston päässä’ syntyvät päästöt, ammoniakkipäästöjä ei voida hallita yhdellä suodattimella tai puhdistuslaitteella,” sanoi Juha Gronroos, SYKE:n vanhempi tutkija.
Gronroos totesi, että ammoniakkipäästöjen vähentäminen vaatii tarkempia ruokintakäytäntöjä ja muutoksia lannan käsittelyssä koko lannan ketjussa.
Suomen ilmastopolitiikka perustuu kansalliseen ilmastolakiin, joka asettaa päästövähennystavoitteet vuodelle 2030, 2040 ja 2050. Lain mukaan Suomen on saavutettava hiilineutraalius viimeistään vuonna 2035, mikä tarkoittaa, että kaikki jäljelle jäävät kasvihuonekaasupäästöt on tasapainotettava hiilinieluilla tai muilla poistomenetelmillä. Vuoteen 1990 verrattuna maa tavoittelee päästöjen vähentämistä 60 prosentilla vuoteen 2030 mennessä, 80 prosentilla vuoteen 2040 mennessä ja vähintään 90 prosentilla vuoteen 2050 mennessä, pyrkien 95 prosentin vähennykseen.
