Työnantajat ja palkansaajat keskustelivat yhdessä valtiovallan kanssa palkanmaksusta drooniuhassa. Sopimus saavutettiin työministeri Matias Marttisen (kok.) asettamassa kahden viikon aikarajassa. Kuvituskuva. Kuva: Lassi Rinne
Lue tiivistelmä
Aiheeseen liittyvät julkaisut
Työmarkkinaosapuolet päätyivät suositukseen, jonka mukaan drooniuhasta työskentelyyn estyneelle työntekijälle maksetaan palkkaa.
Neljä viikkoa kestänyt kiista alkoi toukokuussa, kun Uudellemaalle annettiin vaaratiedote räjähdelastia kuljettavista drooneista.
Elinkeinoelämän keskusliitto EK suosittelee palkanmaksua, mutta katsoo edelleen, ettei juridista maksuvelvollisuutta ole.
OAJ:n puheenjohtaja Katariina Murto pitää pelkkää suositusta riittämättömänä, koska se ei sido työnantajia.
Neuvotteluissa sovittiin myös siitä, että mikäli uhkatilanteet yleistyvät, palkkakustannuksia tulisi tasata.
Näytä lisää
Päätös tuli perjantaina aamupäivällä: työntekijälle suositellaan maksamaan palkka, jos hän joutuu jäämään vaaratiedotteen vuoksi pois töistä tai myöhästyy.
Vääntö työntekijä- ja työnantajajärjestöjen välillä alkoi perjantaina lähes kuukausi sitten.
Mitä neliviikkoisen perjantaista perjantaihin riitelyn aikana oikein tapahtui?
Vaaratiedote kello 03.49
Perjantaina aamuyönä 15. toukokuuta Puolustusvoimat sai tiedon, että räjähdelastia kuljettavia drooneja saattaisi harhautua Suomeen. Sisäministeriö antoi Uudenmaan alueelle vaaratiedotteen kello 03.49.
[…] Alueen asukkaita kehotettiin siirtymään sisätiloihin ja pysymään siellä, kunnes vaaratilanteen päättymisestä tiedotetaan. […]
Vaaratiedotteen voimassaolo päättyi aamuseitsemän aikaan.
Pääministeri Petteri Orpo (kok.) piti tiedotustilaisuuden vaaratiedotteesta Valtioneuvoston linnassa 15. toukokuuta. Kuva: Ville-Veikko Kaakinen / HS
Vetoaminen työsopimuslakiin
Myöhemmin iltapäivällä työnantajat ja palkansaajat aloittivat keskustelun.
Ensin palkansaajat ottivat kantaa siihen, kenelle palkanmaksu kuuluu vaaratiedotteen aikana. Ammattiliitto Pron lakiasianpäällikkö Patrik Stenholm korosti työnantajan velvollisuuksia turvallisen työnteon osalta. Auto- ja kuljetusalan työntekijäliitto AKT:n puheenjohtaja Ismo Kokko tulkitsi työnantajan olevan vastuussa palkanmaksusta.
Palkansaajat viittasivat työsopimuslakiin:
Jos työntekijä on estynyt tekemästä työtään työpaikkaa kohdanneen tulipalon, poikkeuksellisen luonnontapahtuman tai muun sen kaltaisen hänestä tai työnantajasta riippumattoman syyn vuoksi, työntekijällä on oikeus saada palkkansa esteen ajalta, enintään kuitenkin 14 päivältä.
Mutta kelpaisiko drooniuhka ”työntekijästä tai työnantajasta riippumattomaksi syyksi”? Ja katsottiinko sen olevan työpaikkaa kohdannut tapahtuma?
Vielä samana päivänä Elinkeinoelämän keskusliitto EK katsoi, ettei työnantajalla ollut velvollisuutta palkanmaksuun. Työhön saapuminen oli ”juridisesta näkökulmasta työntekijän velvollisuus”, EK:n lakiasiainjohtaja Markus Äimälä kommentoi Helsingin Sanomille.
Työministeri Matias Marttinen (kok.) käynnisti noin kahden viikon erimielisyyksien jälkeen kolmikantaisen työryhmän työmarkkinaosapuolten välien selvittämiseksi. Kuva: Lassi Rinne
Ulkotyöt ovat palkkapoikkeus
Viikon sisällä moni muukin kuin työmarkkinaosapuolet osallistui keskusteluun. Sdp:n varapuheenjohtaja Nina Malm korosti, ettei työntekijää saisi rangaista siitä, että tämä noudattaa turvallisuusohjeita. Toisaalta työoikeuden emeritusprofessori Seppo Koskinen puhui Ylellä ”ylivoimaisesta esteestä”, jonka vuoksi palkka pitäisi maksaa.
Esimerkiksi Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiiri (Hus) taas linjasi, että drooniuhan kaltaisessa tilanteessa töistä pois jääminen ilmoittamatta olisi luvaton poissaolo eikä työnantajalla ole palkanmaksuvelvollisuutta. Husin linjasta kertoi Helsingin Sanomat.
Lue lisää: Pitääkö töihin mennä drooniuhan aikana? HS: Näin Hus linjaa<img class
