Turun Pormestarinkadun henkirikos: 44-vuotias tuomittiin taposta yhdeksän vuoden vankeuteen

Varsinais-Suomen käräjäoikeus on antanut tuomionsa Turun Pormestarinkadulla tapahtuneesta henkirikoksesta, jossa kuoli 33-vuotias mies.

Käräjäoikeus tuomitsi Petri Johannes Grundstenin, 44, taposta ja lukuisista muista rikoksista 9 vuoden ehdottomaan vankeusrangaistukseen.

24-vuotiaan naisen syyte samaan uhriin kohdistuneesta törkeästä pahoinpitelystä hylättiin.

Uhri saapui tiistaina 21. huhtikuuta 2026 Grundstenin kerrostaloasunnolle perimään velkaa. Paikalla oli myös nainen. Tapaaminen kärjistyi riitaan ja fyysiseen yhteenottoon, jonka aikana uhri sai puukosta kohtalokkain seurauksin.

Tämän jälkeen uhri oli viety hissillä talon pihalle, josta hänet lopulta löydettiin elottomana.

Taposta tuomittu Petri Johannes Grundsten peitteli kasvojaan paperilla käräjäistunnon alussa. Törkeästä pahoinpitelystä syytetty nainen, 24, puolestaan ei. Kuva: Vesa-Matti Vaara

Tuomion mukaan uhri alkoi tilanteen kärjistyttyä lyödä Grundstenia sorkkaraudalla.

Grundsten oli tämän jälkeen puukottanut uhria useita kertoja, muun muassa kuolettavasti rintaan. Myös nainen oli iskenyt uhria jalkoihin.

Seuraavaksi Grundsten oli raahannut uhrin hissiin ja kerrostalon pihalle. Tällä välin nainen oli siivonnut verta rappukäytävästä.

Tuomion mukaan uhri kuoli joko asunnolla tai kerrostalon pihalla. Välitön kuolinsyy oli sydämeen osunut teräaseen isku.

Syyttäjä vaati Grundstenille oikeudessa rangaistusta taposta ja naiselle törkeästä pahoinpitelystä.

Poliisi sai hälytyksen rikospaikalle 21. huhtikuuta 2026. Kuva: Jussi Vierimaa

Tappaja kiisti syytteen. Uhrin rintaan osunut puukonisku oli hänen mukaansa riidaton, mutta Grundsten kiisti sen aiheuttaneen kuoleman.

Mies vetosi hätävarjeluun. Grundstenin mukaan hänen toimintansa oli perusteltua, koska aggressiivisesti käyttäytynyt uhri hyökkäsi hänen ja naisen kimppuun.

– Missään tapauksessa hän ei ole tahallaan lyönyt eikä edes yrittänyt lyödä puukolla sydämeen, miehen vastauksessa vakuutettiin.

Tappajan mukaan hänellä ja uhrilla oli tapahtuma-aikaan ”erimielisyys Artekin jakkaroiden myymisestä” ja uhri oli vaatinut häneltä rahaa.

Grundstenin kertoman perusteella uhri alkanut ”vaahdota kokemistaan vääryyksistä”, kaivanut esille sorkkaraudan ja aloittanut hyökkäyksen.

Käräjäoikeuden mukaan Grundstenin kertomuksista piirtyi pääosin yhtenäinen, mutta joiltain yksityiskohdiltaan puutteellinen kuva. Uhrin kuolemaan johtaneista tapahtumista mies oli oikeuden arvion mukaan ”erittäin epätietoinen”.

Kirjallisen todistelun perusteella tekoväline oli mora-tyyppinen puukko, jossa oli Grundstenin kämmenjälki.

Verijälkianalyysin perusteella oli varmaa, että tappava isku tapahtui sängyn edustalla.

Uhri löytyi lapsiperheiden asuttaman kerrostalon pihalta. Kuva: Jussi Vierimaa

Sen sijaan mikään tekninen selvitys ei liittänyt 24-vuotiasta naista sängyn luona tapahtuneeseen veritekoon tai todennäköiseen surmavälineeseen. Asunnossa ei uhrin lisäksi ollut muita kuin Grundsten ja nainen.

Tuomion mukaan uhri oli lyönyt Grundstenia ahtaassa keittiössä sorkkaraudalla ainakin ylävartaloon sekä uhannut häntä ja naista tappamisella. Oikeus katsoi, että Grundstenilla oli aihetta uskoa, että he olivat vakavassa vaarassa. Hänellä oli siten oikeus puolustautua hyökkäystä vastaan.

Aluksi Grundsten oli kohdistanut iskut uhrin jalkoihin, jossa hengenvaarallisen osuman todennäköisyys oli melko pieni.

Näitä iskuja voitiin pitää hätävarjelun kannalta perusteltuina.

Grundsten kuitenkin jatkoi puukottamista, kun uhri jo vetäytyi keittiöstä, vuosi runsaasti verta ja meni lattialle. Oikeus piti selvänä, ettei uhri ollut enää tässä vaiheessa uhka.

Oikeuden mukaan Grundstenin täytyi käsittää, että puukonisku rintaan merkitsi lähes varmaa kuolemaa ja katsoi hänen syyllistyneen tahalliseen tappoon.

Käräjäoikeus tuomitsi Grundstenin lisäksi muun muassa useista liikennerikoksista, huumausaineen käyttörikoksista sekä 24-vuotiaaseen naiseen kohdistuneesta pahoinpitelystä.

24-vuotias törkeästä pahoinpitelystä syytetty nainen kiisti syytteen vedoten niin ikään hätävarjeluun. Naisen mukaan hän ”tökkäisi” uhria teräaseella reiteen suojautuakseen ja lopettaakseen hyökkäyksen.

Käräjäoikeuden mukaan naisellakaan ei ollut mahdollisuutta paeta tai valita käyttämäänsä suurikokoista veistä vaarattomampaa puolustusvälinettä. Näitä iskuja voitiin pitää hätävarjelun kannalta perusteltuina.

Näin ollen käräjäoikeus päätyi hylkäämään naisen syytteen.

Käräjäoikeuden tuomio ei ole lainvoimainen, sillä siitä voi vielä valittaa hovioikeuteen.