Mistä puhutaan -ohjelmassa keskustellaan Venäjän näytösvaaleista. Video: Seppo Kärki
Venäjällä on jo pitkään levitetty väitteitä Suomesta aggressiivisena naapurina, joka havittelee Karjalaa takaisin ja valmistautuu hyökkäykseen, sanoo erikoistoimittaja Arja Paananen Ilta-Sanomien uudessa Mistä puhutaan -ohjelmassa.
Aiheeseen liittyvät julkaisut
Paananen on raportoinut Venäjästä Ilta-Sanomille vuosikymmenien ajan. Hän asui maassa pitkään, kunnes hänelle ei enää myönnetty uutta viisumia.
– Karjalassa on ehkä viikoittain sellaisia juttuja, joissa kerrotaan, että Suomi on esimerkiksi laittanut itärajan kiinni sen takia, koska meillä on menossa linnoittautuminen rajalle, Paananen kertoo esimerkkinä.
– (Juttujen mukaan) me liityimme Natoon sen takia, että haluamme Karjalan takaisin ja mahdollisesti jopa Suur-Suomen Uralille asti. Kun sitä toistetaan venäläisille jatkuvasti, Karjalassa on ihan oikeasti ihmisiä, jotka pelkäävät, että Suomi hyökkää kohta sinne.
Myös Venäjän johtaja Vladimir Putin on toistuvasti vihjannut Suomen havittelevan takaisin menettämiään alueita.
IS uutisoi keväällä, että Putin väitti Suomen havittelevan Karjalan nappaamista ja ”rakentavan rajaa Siestarjoelle” eli vanhalle Rajajoelle. Osa Venäjän tiedotusvälineistä uutisoi rajaväitteen kirjaimellisesti.
Venäläismedia on toistuvasti myös irrottanut Suomen valtionjohdon sitaatteja irti asiayhteyksistä ja vääristellyt niitä uhkauksiksi Venäjää kohtaan.
Kun tasavallan presidentti Alexander Stubb puhui vuonna 2024 FAZ:n haastattelussa Ukrainan rauhan edistämisestä Euroopan turvallisuus– ja yhteistyöjärjestön (Etyj) puheenjohtajamaana, tehtiin siitä Venäjällä versio, jonka mukaan Suomi on valmis lähettämään oman armeijansa sotimaan Venäjää vastaan.
Mielikuva Suomen kasvavasta aggressiosta paisuu paikoin järjettömäksi, sanoo Paananen.
Paananen kertoo esimerkin: Karjalan mediassa on jopa väitetty, että Suomessa järjestettäisiin harjoituksia, joissa valmistaudutaan lähettämään mikrobeja drooneilla Venäjälle ja lamauttamaan venäläistä yhteiskuntaa.
– Ihan sellaisia, mitkä ovat täysin käsittämättömiä meille.
IS:n erikoistoimittaja Arja Paanasen mukaan mielikuva Suomen kasvavasta aggressiosta paisuu paikoin järjettömäksi Venäjällä. Kuva: Seppo Kärki / IS
Järjettömistäkin väitteistä on silti tärkeää uutisoida Suomessa, Paananen huomauttaa.
– Meidän on pakko kertoa siitä, jotta mahdollinen venäläisten mielenmuutos meitä kohtaan ei tulisi sitten yllätyksenä.
Venäjän propagandaa levittävät myös suomalaiset. Suomessa toimii Paanasen mukaan pieni joukko ”venäläismielisiä aktiiveja”, jotka levittävät Venäjän narratiiveja mediassa.
IS uutisoi elokuussa esimerkiksi maastoasussa esiintyvästä Salli Raiskista, joka näyttäytyy Venäjän mediassa Suomen asioiden asiantuntijana. Venäjän mediassa suomalaisen isän ja venäläisen äidin tyttären väitetään joutuneen jopa kaksi kertaa irtisanotuksi työstään sen vuoksi, että hän uskalsi puolustaa Venäjän näkökulmia asuessaan Sveitsissä ja Suomessa.
Ulkopoliittisen instituutin tutkija Kristiina Silvan muistuttaa, että jatkuva propaganda on paitsi lisännyt uhkakuvia Suomen valtionjohdosta myös muuttanut venäläisten käsitystä tavallisista suomalaisista.
Hän uskoo, että mielikuvien korjaaminen vaatisi ”pitkän positiivisten suhteiden aikakauden”.
Silvan palasi hiljattain työmatkalta Kazakstanista, joka on sekin saanut osansa Putinin historiaan nojaavista vihjailuista. Putin on muun muassa vähätellyt maan itsenäisyyttä.
Upin tutkija Kristiina Silvanin mielestä Putinin vihjaukset naapurimaiden aggressiivisuudesta ja itsenäisyyden kyseenalaisuudesta tulisi ottaa vakavasti. Kuva: Seppo Kärki / IS
Kuinka vakavasti näitä Putinin uhkauksia ja vihjauksia tulisi ottaa? Historia kuitenkin näyttää, että ne eivät ole tyhjiä puheita.
– Kyllä ne pitää mielestäni ottaa aika tosissaan. Tiedämme, että Putin saa tietoa ulkomaailmasta hyvin valikoidusti. Hänelle tuodaan valikoidusti tietoa eikä hän itse käy netissä etsimässä tietoa tai välttämättä katso televisiotakaan kovin paljon. Siksi sillä on merkitystä, millainen kuva maailmasta hänelle muodostuu. Hänen julkisista puheistaan voidaan myös päätellä, millaista tietoa hän saa, Silvan selittää.
Mistä Puhutaan -jakson voi katsoa tai kuunnella kokonaisuudessaan IS:n verkkosivuilta, Ruudusta, Suplasta tai yleisimmiltä podcast-alustoista. Kuva: Seppo Kärki / IS
Paananen puolestaan muistuttaa, että ”putinismin” yksi peruspilari on historian käyttäminen oikeutuksena toiminnalle.
– Se ei tarkoita, että Putin toteuttaisi jokaisen vihjauksensa, mutta niillä valmistellaan mahdollisuuksia tulevaisuutta varten. Historiasta etsitään perusteita, joihin voidaan tarvittaessa vedota. Näin toimittiin myös Krimin kohdalla. Venäjällä voi olla paljon erilaisia suunnitelmia, ja kun sopiva tilaisuus tulee, se pystyy toimimaan nopeasti.
Voit katsoa tai kuunnella Mistä puhutaan -ohjelman Venäjä-jakson kokonaisuudessaan IS:n verkkosivuilta, Ruudusta, Suplasta tai yleisimmiltä podcast-alustoilta kuten Spotifysta.
