Venäjän suurlähettiläs Pavel Kuznetsov poseerasi kuvaajalle toukokuussa 2018 Tehtaankadulla. Kuva: Rio Gandara / HS
Venäjän Helsingin-suurlähettiläs Pavel Kuznetsov kävi keskiviikkona puhuteltavana Suomen ulkoministeriössä.
Aiheeseen liittyvät julkaisut
Aiheena oli ukrainalaisen rahtikoneen läheltä Leipzigin lentokentältä löytynyt räjähteellä varustettu drooni. Saksan viranomaiset syyttävät nyt omien tutkimustensa perusteella Venäjän valtiollisia toimijoita droonin asettamisesta ja hybridisodankäynnistä.
Venäjä johtaja Vladimir Putin ja maan diplomaatit kiistävät puolestaan Venäjän osallisuuden vetoamalla toistuvasti siihen, että Saksa ei heidän mukaansa ole esittänyt mitään todisteita Venäjän syyttämiseksi.
– Missä ovat todisteet? kyseli Putin itse tiistaina.
Venäläinen uutistoimisto Ria Novosti on julkaissut nyt myös Pavel Kuznetsovin vastareaktion hänelle Suomessa pidetyn puhuttelun jälkeen.
Venäjän suurlähetystö kertoi uutistoimistolle, että Suomen ulkoministeriössä Kuznetsoville oli luettu ”vakiomuotoinen syytösluettelo Venäjän väitetystä osallisuudesta Leipzigin droonitapaukseen”.
Ria Novostin mukaan Kuznetsov oli korostanut puhuttelunsa aikana, että ”kyse on ilmeisestä ja erittäin karkeasti toteutetusta provokaatiosta, joka hyödyttää vain Kiovan hallintoa ja sen tukijoita Berliinissä”.
Tällä sanamuodolla Kuznetsov haluaa siis vihjailla, että ”provokaation” tilaajat ja toteuttajat olisivat kytköksissä joko Ukrainaan tai Saksaan itseensä.
Pavel Kuznetsov. Kuva: Rio Gandara / HS
Samantyyppinen vihjailu jatkui myös ”toiveessa”, jonka Kuznetsov oli esittänyt puhuttelunsa aikana erityisesti Suomea kohtaan:
– Ottaen huomioon kuinka intensiivisesti Ukrainan asevoimat ovat viime aikoina käyttäneet Suomenlahden ilmatilaa iskeäkseen drooneillaan venäläisiin siviilikohteisiin, suurlähettiläs ilmaisi toivovansa, että Suomen viranomaiset eivät salli vastaavien provokaatioiden järjestämistä Suomen alueella.
Suurlähettiläs ilmaisi toivovansa, että Suomen viranomaiset eivät salli vastaavien provokaatioiden järjestämistä Suomen alueella.
Kuznetsovin esittämän ”toiveen” sanamuoto on tyypillistä venäläisten diplomaattien harrastamaa kielenkäyttöä.
Viesti on, että Venäjä irtisanoutuu näin jo etukäteen mahdollisista Suomen maaperällä sattuvista välikohtauksista, joista Suomi saattaisi omien tutkimustensa perusteella epäillä Venäjää.
Mikäli Suomessa tapahtuisi jokin eskalaatio esimeriksi lentokentän lähistöllä, Venäjän suurlähetystö voisi tämän jälkeen sanoa, että Suomi on siis sittenkin ”sallinut vastaavan provokaation järjestämisen” omalla maaperällään, vaikka Kuznetsov siitä nimenomaisesti varoitti.
Ria Novostin mukaan Kuznetsov oli korostanut puhuttelunsa aikana Suomen ulkoministeriön edustajille myös, että Saksassa esitetyt ”vihjailut ovat perusteettomia eivätkä perustu mihinkään konkreettisiin tosiseikkoihin”.
Toisin kuin Venäjä väittää, Saksan viranomaisilla on syytöstensä tueksi myös todisteita.
Süddeutsche Zeitungin mukaan Leipzigin-Hallen lentokentällä elokuun alussa tapahtuneesta drooni-iskun yrityksestä epäillään dna-jälkien perusteella kahta miestä, joilla on kytköksiä Venäjään.
Toinen epäillyistä on Venäjällä syntynyt mies, jolla on Latvian passi. Toinen valkovenäläinen mies, jolla on niin ikään Venäjän passi.
Valko-Venäjällä syntyneen miehen rekistereistä on löytynyt mediatietojen mukaan myös jonkinlainen osumayhteys Suomeen. Julkisuuteen ei ole kerrottu tarkemmin yksityiskohtia tästä rekisteriosumasta.
