Viertolan kouluampumisen esitutkinta saatiin päätökseen lokakuussa 2024.
| Päivitetty 5.5. 12:01
Aiheeseen liittyvät julkaisut
Itä-Uudenmaan käräjäoikeus on tuominnut Viertolan kouluampujan isoisän ampuma-aserikoksesta 6 kuukaudeksi ehdolliseen vankeuteen.
Syyttäjä vaati 69-vuotiaalle isoisälle 4–6 kuukauden ehdollista vankeusrangaistusta ampuma-aserikoksesta.
Syyte liittyi kouluampumista edeltäviin tapahtumiin.
Isoisä oli syyttäjän mukaan antanut pienoisrevolverin ja siihen liittyvät patruunat 12-vuotiaalle pojalle, jotta tämä veisi ne hänen asuntonsa yläkerran asekaappiin pääsiäislauantaina 30. maaliskuuta 2024. Ennen tätä poika oli harjoitellut isoisänsä kanssa ampumista ainakin kahdesti, ja jälkimmäinen kerta oli pojan oma toive.
Isoisä ei kuitenkaan varmistanut, mitä aseen kanssa todella tapahtui. Hän ei myöskään tarkistanut myöhemmin, laittoiko poika aseen sovitusti kaappiin.
Tämän Herters Waseca -pienoisrevolverin poika otti isoisältään. Kuva: Poliisi
Todellisuudessa kuudesluokkalainen poika otti aseen mukaansa ja vei sen Vantaan Viertolan kouluun pääsiäisen jälkeisenä tiistaina 2. huhtikuuta 2024.
Hän ampui 12-vuotiaan pojan kuoliaaksi koululuokassa ja haavoitti kahta samanikäistä tyttöä.
Surma-ase oli Herbert Schmidt Ostheim -asetehtaan Länsi-Saksassa valmistama Herter’s Single Action -merkkinen yksitoiminen pienoisrevolveri.
Isoisä huomasi aseen kadonneen vasta ampumispäivänä ja ilmoitti asiasta poliisille. Hän myönsi syyllistyneensä ampuma-aserikokseen.
Täältä 12-vuotias kouluampuja otettiin kiinni. Maassa ampujan kuulokkeet, pipo, ase, kolikoita ja kännykkä. Kuva: Itä-Uudenmaan poliisilaitos
Oikeus katsoi, että isoisä ei valvonut eikä varmistanut, että ase todella päätyi asekaappiin. Tämän vuoksi hän oli laiminlyönyt ampuma-aseen ja patruunoiden haltijalle kuuluvan huolellisuusvelvollisuuden. Oikeus piti laiminlyöntiä niin vakavana, että isoisä oli tuomittava vankeusrangaistukseen.
Vankeusrangaistus määrättiin kuitenkin ehdollisena.
Isoisän tuomio ei ole vielä lainvoimainen.
Poliisit rynnivät sisään koulurakennukseen. Opettaja maanitteli ampujan pois luokasta. Kuva: Seppo Kärki / HS
Poika oli laatinut ennen ampumista 15 nimen tappolistan luokkansa oppilaista. Ampuja kertoi kuulusteluissa, että hänen aikomuksenaan oli ampua useita henkilöitä, jotka hän oli nimennyt listassa ”syrjijöiksi ja nimittelijöiksi”.
Poliisin mukaan uhreiksi joutuneet oppilaat eivät olleet kuitenkaan kiusanneet ampujaa.
Poliisi tutki kouluampumista murhana ja kahtena murhan yrityksenä. Tutkinta saatiin päätökseen lokakuussa 2024.
Asia ei edennyt rikosjuttuna oikeuteen, koska poika ei ollut ikänsä vuoksi rikosoikeudellisessa vastuussa.
