Alexander Stubbin yllättävä paljastus taustatiedoista

– Ei ole keskustelua esimerkiksi halukkaiden koalitiossa tai muualla, jossa emme sivuaisi aihetta siitä, kenen pitäisi kommunikoida Venäjän kanssa, milloin, missä ja miten, Alexander Stubb totesi. Kuva: Seppo Kärki / IS

Lue tiivistelmä

Presidentti Alexander Stubb ja Viron presidentti Alar Karis kertoivat tiistaina, että keskustelu siitä, milloin, missä ja miten Venäjän kanssa tulisi kommunikoida, on jatkuvasti ajankohtainen.

Venäjä-suhteita koskeva kysymys liittyy siihen, mihin suuntaan Yhdysvaltojen suhteet Venäjään ovat menossa verrattuna Euroopan suhteisiin Venäjään.

Suhde tulee olemaan erilainen, mutta se tulee silti olemaan olemassa.

Stubb mainitsi, että Ukrainalla on tällä hetkellä kyky laukaista enemmän ohjuksia ja drooneja Venäjälle kuin päinvastoin.

Presidentit käsittelivät myös uutta näkökulmaa Venäjän varjolaivaston mahdollisesti aiheuttamasta katastrofista Itämerellä.

Näytä lisää

Tasavallan presidentti Alexander Stubb totesi tiistaina hänen ja Viron presidentin Alar Karisin lehdistötilaisuudessa, että viimeisen kahden vuoden aikana on vakavammin pohdittu, milloin ja miten keskusteluyhteys Venäjään tulisi avata.

– Ei ole keskustelua esimerkiksi halukkaiden koalitiossa tai muualla, jossa emme sivuaisi aihetta siitä, kenen pitäisi kommunikoida Venäjän kanssa, milloin, missä ja miten.

Julkisuuteen ei ole aiemmin avattu näin suoraan tietoja keskusteluista, joissa käsitellään Venäjä-suhteiden avaamisen tapaa tulevaisuudessa.

Stubbin mukaan eurooppalaisesta näkökulmasta tämä rooli on ulkoistettu Yhdysvalloille, ja Iranin sodan vuoksi keskustelu on nyt taka-alalla.

– Olen täysin samaa mieltä presidentti Karisin kanssa siitä, että tulee aika, jolloin meidän pitäisi avata viestintäkanavat Yhdysvaltojen kanssa (Venäjän suuntaan). Avoin kysymys on, milloin. Onko se ennen sodan päättymistä vai sodan päättymisen jälkeen, Stubb sanoi.

Karis mainitsi HS:n haastattelussa maanantaina, että Euroopan maiden tulisi valmistautua pääsemään puheväleihin Venäjän kanssa, sillä Ukrainan sota voi päättyä yllättäen.

– Meidän on siis löydettävä tapa toimia naapurin kanssa. Ei niinkään neuvotella, vaan kommunikoida. Tätä tekevät myös epäonniset naapurit keskenään. Tilanteesta ei ole ulospääsyä, ja kaikki sodat päättyvät jossain vaiheessa, Karis selitti. Kuva: Seppo Kärki / IS

Stubbin mukaan vielä avoimempi kysymys kuitenkin on, kuka keskustelun avaa ja millä mandaatilla. Kukaan ei Stubbin mukaan toimi Euroopassa yksin.

– Ja kaiken tämän kehys sekä kysymys, joka meidän täytyy esittää itsellemme, on: mihin Yhdysvaltojen suhteet Venäjään ovat menossa verrattuna siihen, mihin Euroopan suhteet Venäjään ovat menossa, Stubb pohti.

Hän korosti kahta seikkaa: tapahtui Venäjällä mitä tahansa, olemme aina naapureita. Toiseksi Suomen ja Venäjän välinen suhde ei tule olemaan samanlainen kuin vuonna 2008, 2014 tai 2022.

– Suhde tulee siis olemaan erilainen, mutta jonkinlainen suhde tulee olemaan. Sellaista naapurien on pakko tehdä.

Karis puolestaan täsmensi, että ”se tapahtuu vasta, kun sota on ohi”.

– Ja tietenkin Venäjän täytyy muuttua, Karis sanoi.

Karis totesi, että asiat eivät ole ennallaan, mutta naapuruus ei muutu.

– Meidän on siis löydettävä tapa toimia naapurin kanssa. Ei niinkään neuvotella, vaan kommunikoida. Tätä tekevät myös epäonniset naapurit keskenään. Tilanteesta ei ole ulospääsyä, ja kaikki sodat päättyvät jossain vaiheessa, Karis perusteli.

Presidentit puhuivat puheenvuoroissaan Suomen ja Viron kommunikaation merkityksestä. Se on ollut erityisen tärkeää tilanteissa, joissa drooneja on päätynyt maihin.

Stubb korosti, että erityisesti droonien osalta on osoitettava myös henkistä resilienssiä, vaikka ne voivat aiheuttaa pelkoa. Maat syventävät yhteistyötä asiassa.

Tiedotustilaisuudessa Stubb nosti jälleen esiin Ukrainan sotaa koskevan narratiivin muuttamisen. Hän on käsitellyt aihetta useaan otteeseen.

– Uskon, että olemme nyt todella saavuttaneet pisteen, jossa narratiivia Ukrainan sodan ympärillä on tarpeen muuttaa. Jos tarkastellaan viimeistä neljää kuukautta, Ukrainalla menee itse asiassa paljon paremmin kuin Venäjällä.

Kaatuneiden ja haavoittuneiden sotilaiden määrä on kasvanut Venäjän puolella 30 000–35 000:een.

– Ukrainalla on nyt kyky laukaista enemmän ohjuksia ja drooneja Venäjälle kuin päinvastoin. Venäjän kehitys on minimaalista, Stubb totesi.

Stubb vertasi Venäjän lukuja toiseen maailmansotaan.

– Sen sijaan, että ajattelisimme Ukrainan tarvitsevan Eurooppaa, ehkä meidän pitäisi ajatella, että me Euroopassa tarvitsemme Ukrainaa enemmän. Se on suurin, tehokkain ja moderni asevoima Euroopassa.

– Nämä alukset ovat vanhoja ja jos jotain Itämerellä tapahtuu, se on hyvin matala. En usko, että meillä on aidosti kapasiteettia työskennellä sen ongelman kanssa, jos niin tapahtuisi. Tämän eteen täytyy tehdä töitä, Karis totesi. Kuva: Seppo Kärki / IS

Myös varjolaivastosta keskusteltiin presidenttien tapaamisessa.

Karis nosti lehdistötilaisuudessa esiin, että ympäristökatastrofin uhka Venäjän öljyä kuljettavan varjolaivaston suhteen on todella aliarvioitu Itämerellä.

Esiin tuotiin syy, jota on julkisuudessa käsitelty varsin vähän.

– Nämä alukset ovat vanhoja ja jos jotain Itämerellä tapahtuu, se on hyvin matala. En usko, että meillä on aidosti kapasiteettia työskennellä sen ongelman kanssa, jos niin tapahtuisi. Tämän eteen täytyy tehdä töitä, Karis sanoi.

– Muistan, kun olin vielä europarlamentaarikko silloisen europarlamentaarikon Toomas Hendrik Ilveksen kanssa (myös Viron entinen presidentti). Kirjoitimme yhdessä Itämeren strategian Euroopan unionille. Siinä prosessissa opin, että kuluu noin 30 vuotta, että yksi pisara vettä liikkuu sisään ja ulos Itämereltä. Sen keskimääräinen syvyys on noin 60 metriä. Ympäristökatastrofi olisi hyvin vakava alueelle.

Presidentit kertoivat, että asiassa tehdään yhteistyötä EU:n kanssa.