Lue tiivistelmä
Ulkoministeri Elina Valtonen (kok) ilmoittaa, ettei Suomi tällä hetkellä lobbaa ketään Euroopan Ukraina-neuvottelijaksi.
Valtonen mainitsi EU:n epävirallisessa ulkoministerikokouksessa Kyproksella, että nyt on tärkeämpää määrittää neuvottelumandaatti kuin pelata ”nimibingoa”.
Aiheeseen liittyvät julkaisut
Valtonen ilmaisi tyytyväisyytensä Ruotsin päätökseen toimittaa Ukrainalle Gripen-hävittäjiä.
Näytä lisää
Suomen ulkoministeri Elina Valtonen (kok) toteaa, ettei nyt ole sopiva hetki pelata ”nimibingoa” sen suhteen, kuka Eurooppaa edustaa mahdollisissa tulevissa Ukraina-neuvotteluissa.
Valtonen kommentoi asiaa etäyhteyksin järjestetyssä tiedotustilaisuudessa. Hän on osallistunut keskiviikkona ja torstaina Kyproksella EU-maiden ulkoministereiden epäviralliseen kokoukseen.
Julkisuudessa Euroopan Ukraina-neuvottelijan tehtävään on suomalaisista vaihtoehdoista keskusteltu niin tasavallan presidentti Alexander Stubbista kuin presidentti Sauli Niinistöstä.
Kuinka voimakkaasti Suomi lobbaa tällä hetkellä tasavallan presidentti Alexander Stubbia Euroopan yhteiseksi Ukraina-neuvottelijaksi? Entä onko Suomella kenties muita nimiä esittää tehtävään?
– Nyt ei ole se hetki, että Suomi lobbaa ketään, Valtonen aloitti ja jatkoi:
– Toki tiedämme, että tasavallan presidentti Stubb ja myös presidentti Niinistö ovat erinomaisia ehdokkaita. Nyt on kaikkein tärkeintä, että Suomi osana EU:ta ja laajemminkin eurooppalaisten ystävien kanssa etsii ratkaisua tähän kysymykseen [neuvotteluihin].
Lue lisää: Yle: Stubb olisi valmis edustamaan Eurooppaa rauhanneuvotteluissa
Lue lisää: HS:n lähteet vahvistavat: Stubbille kaavaillaan historiallista pestiä
Nyt ei ole se hetki, että Suomi lobbaa ketään.
Kuva: Juhani Niiranen / HS
Valtonen myönsi, että epävirallisessa ulkoministerikokouksessa erilaisia nimiä ehdotettiin Euroopan yhteiseksi Ukraina-neuvottelijaksi.
– Jonkin verran nimiä esiteltiin, mutta vähintään yhtä paljon ja yleensä samoilta puhujilta esitettiin myös analyysi, että nyt ei ole se hetki, että lähdetään tätä nimibingoa käymään. Pikemminkin on tärkeää arvioida, millainen mandaatti olisi ja millaista prosessia yleensä tavoitellaan ja millä aikataululla.
Kansainvälisessä mediassa vahvimpina vaihtoehtoina tehtävään on pidetty Saksan entistä liittokansleria Angela Merkeliä sekä Euroopan keskuspankin entistä pääjohtajaa, Italian ex-pääministeri Mario Draghia.
Jonkin verran nimiä esiteltiin.
Mistään varsinaisesta nimitysprosessista ei kokouksessa keskusteltu, Valtonen kertoi.
– Toivomme tietenkin, että Venäjä suostuisi täyteen tulitaukoon heti, ja erityisesti, että se lopettaisi siviili-infrastruktuurin pommittamisen. Mitään akuuttia viitettä Venäjän suunnalta ei ole, joten meilläkään ei ole mikään kiire.
Valtosen mukaan voidaan kuitenkin olettaa, että Venäjällä on ”jollain aikavälillä” halua irrottautua sodasta.
– Kaikki tietävät, ettei tästä tule helppo prosessi. Venäjä ei ainakaan toistaiseksi ole tullut vastaan sen maksimaalisissa tavoitteissaan. Päinvastoin, se on pitänyt niistä kiinni. Olkoonkin, että taustalla saattaa olla merkkejä hallinnon sisäisestä murenemista. Talous näyttää joka tapauksessa erittäin huonolta.
Yksi Euroopan yhteiseksi Ukraina-neuvottelijaksi ehdotetuista nimistä on tasavallan presidentti Alexander Stubb. Kuva: Kalle Koponen / HS
Valtoselta kysyttiin myös EU:n vaatimuksista tuleviin neuvotteluihin sekä ehdoista, joilla EU suostuu ylipäätään neuvottelupöytään Venäjän kanssa.
– Kyllähän tässä pitäisi tulitauon oloissa pystyä neuvottelemaan. Joka tapauksessa on niin, että pysyvän rauhan saavuttaminen edellyttää merkittävästi erilaisia askeleita ja toimia. Mukaan lukien luottamusta herättäviä toimia molemmin puolin.
Valtonen huomautti, että Ukraina ja Venäjä ovat kyenneet neuvottelemaan keskenään viime kuukausien aikana useaan otteeseen esimerkiksi sotavankien vaihtamisesta.
Kyllähän tässä pitäisi tulitauon oloissa pystyä neuvottelemaan.
Lisäksi Valtoselta kysyttiin EU:n yhtenäisyydestä, mitä tulee Venäjä-neuvotteluiden lähtökohtiin.
– Itse asiassa kokisin, että tässä kysymyksessä ollaan aika hyvin samalla sivulla. On erilaisia painotuksia, mutta ensinnäkin kaikki haluavat rauhaa, joka on kestävä, oikeudenmukainen ja joka perustuu kansainväliseen oikeuteen.
Valtoselta kysyttiin tiedotustilaisuudessa myös Ruotsin ja Ukrainan hävittäjädiilistä.
Ruotsi on luvannut toimittaa Ukrainaan 16 Gripen-hävittäjää. Sopimus julkaistiin torstaina. Ukrainan presidentti Volodymyr Zelenskyi toivoi, että Ukraina saisi ensimmäiset Gripenit jo vuodenvaihteessa.
Ruotsin pääministeri Ulf Kristersson ja presidentti Zelenskyi allekirjoittivat viime vuonna aiesopimuksen, joka avasi tietä jopa 150 Saab Gripen E -mallin hävittäjän myynnille Ukrainalle, vaikka uudempien mallien toimitukset ovatkin useiden vuosien päässä.
Ukrainan presidentinkanslian mukaan Ruotsista tilattaisiin ensivaiheessa noin 20 uutta Gripen E/F -hävittäjää. Kaupan arvo olisi 2,5 miljardia euroa. Hankinta rahoitetaan EU:n myöntämällä lainarahoituksella. Hävittäjien toimitus alkaisi vuonna 2030.
<source
