– Ei. Tämä on täysin mahdotonta hyväksyä, eikä sitä tule koskaan hyväksyä. Meidän on ilmaistava tämä selkeästi ja osoitettava päättäväisyytemme tällaisen käytöksen suhteen.
Näin toteaa Ilta-Sanomien haastattelussa Ruotsin entinen ja mahdollinen tuleva pääministeri Magdalena Andersson vastatessaan kysymykseen Euroopan roolista Yhdysvaltain uusien uhkausten suhteen Grönlantia kohtaan.
Onko Pohjoismaiden oltava valmiita käyttämään voimaa, jos ulkomainen valtio yrittää loukata Grönlannin itsenäisyyttä?
Andersson miettii hetken ennen kuin vastaa.
– Meidän on varmistettava, ettei tilanne pääse kehittymään niin pitkälle, hän sanoo.
Ei siis suoraan kiellä, mutta ei myöskään myönnä.
– Oli erittäin hyvä asia, että meillä oli vahva ja yhtenäinen vastaus, kun keskusteltiin (Yhdysvaltain) tullimaksuista tietyille Euroopan maille. Eurooppalainen yhtenäisyys ja selkeys ovat ensisijaisia. Ja tietenkin Yhdysvalloissa on vaalit syksyllä, joten siellä voi tapahtua poliittisia muutoksia.
Grönlannin tilanne on jälleen noussut esiin sen jälkeen, kun Yhdysvaltain Grönlannin-erikoislähettiläs Jeff Landry totesi aiemmin tällä viikolla, että Yhdysvaltojen on aika alkaa kiinnittää huomiota Grönlantiin.
Lausuntojen jälkeen Yhdysvaltain Tanskan-suurlähettiläs Ken Howery kertoi grönlantilaiselle KNR-kanavalle, että Trump ei enää harkitsisi sotilasoperaatiota Grönlannissa.

– Oppositiovuosien aikana olemme molemmat tehneet kotiläksymme, pohtineet asioita ja uudistaneet puolueitamme. Siksi menemme vaaleihin uudistuneina puolueina, joilla on erittäin kiinnostavat poliittiset ohjelmat, Andersson selittää IS:lle. Kuva: Petteri Tuohinen / HS
Andersson piti Sdp:n puoluekokouksessa Tampereella puheen, joka keskittyi erityisesti turvallisuuskysymyksiin. Andersson käsitteli sekä Pohjoismaiden puolustusta että sisäistä turvallisuutta:
– Tyttäreni asuinalueella tapahtui räjähdys. Tämä on yleistä. Jengit värväävät nuoria koulujen pihoilla ja sosiaalisessa mediassa. Lapset tappavat toisiaan, Andersson kertoi esimerkkeinä.
Hänen mukaansa sosialidemokraattien on otettava tämä uhka vakavasti, jotta oikeistopuolueet eivät voi väittää heidän olevan heikkoja tässä asiassa.
Myös Sdp:n puheenjohtaja Antti Lindtman käsitteli puoluekokouksen avauspuheessaan lauantaina turvallisuusteemaa.
Lue lisää: Analyysi: Antti Lindtman teki yllättävän päätöksen
Suomen ja Ruotsin sosiaalidemokraateista on selvästi nähtävissä, että molemmat valmistautuvat voittamaan vaalit ja johtamaan maitaan epävakaassa turvallisuustilanteessa.
– Molemmissa maissa sosiaalidemokraatit jäivät viime vaaleissa vallasta, mutta molempien puolueiden kannatus itse asiassa kasvoi. Oli siis selvää, että jo silloin meillä oli vastauksia ihmisten ongelmiin, joita he pitivät merkityksellisinä. Oppositiovuosien aikana olemme molemmat tehneet kotiläksymme, pohtineet asioita ja uudistaneet puolueitamme. Siksi menemme vaaleihin uudistuneina puolueina, joilla on erittäin kiinnostavat poliittiset ohjelmat, Andersson selittää IS:lle.
Puheessaan Andersson käsitteli myös Yhdysvaltain presidenttiä Donald Trumpia.
Sosiaalidemokraatit johtavat tällä hetkellä myös Ruotsissa kannatusmittauksia, joten mitä mahdollinen tuleva pääministeripuolue ajattelee Trumpin kanssa kommunikoinnista tulevaisuudessa?
– Ehkä ei pitäisi reagoida kaikkiin hänen lausuntoihinsa. Se on hyvä tapa aloittaa, Andersson toteaa.
Hän sanoo samaa kuin monet muut: Eurooppa on ollut liian riippuvainen Yhdysvaltain kyvykkyyksistä – miksi, kun Yhdysvalloissa on 350 miljoonaa sotilasta ja Euroopassa 500 miljoonaa.
– Trumpin myötä tästä tuli kiireellinen prosessi, mikä ei ehkä ollut paras tapa. Mutta suunta on kuitenkin oikea. Eurooppa olisi ollut paremmassa asemassa, jos kaikki maat olisivat toimineet kuten Suomi, eli ylläpitäneet vahvaa sotilaallista puolustusta ja suurta määrää sotilaita.

– Ei ydinaseita Ruotsiin rauhan aikana. Mutta nyt kun nykyinen hallitus on päättänyt aloittaa nämä keskustelut Ranskan kanssa, minä tai me jatkamme niitä. Sitten katsomme, mihin ne keskustelut johtavat. Kuva: Petteri Tuohinen / HS
Suomessa ja Ruotsissa nousi keväällä samanaikaisesti riita ydinaseista.
Maaliskuun alussa pääministeri Petteri Orpon (kok) hallitus ilmoitti esittävänsä lakimuutosta, jonka myötä ydinräjähteiden tuominen Suomeen tai niiden kuljettaminen, toimittaminen tai hallussapito Suomessa olisi mahdollista, mikäli se liittyisi Suomen sotilaalliseen puolustamiseen, Naton yhteiseen puolustukseen tai puolustusyhteistyöhön. Sdp ei hyväksynyt ehdotuksen tuomista yllättäen puolueiden tietoon ja ilmoitti, että Suomen ei tule sallia ydinaseita maaperälleen.
Myös Ruotsissa aiheesta syntyi kiista.
Tuolloin Andersson totesi, että Ruotsin sosiaalidemokraatit suhtautuvat kriittisesti Ruotsin osallistumiseen ydinasekeskusteluihin (Ranskan kanssa) muun muassa sen vuoksi, että mukana on niin vähän maita. Ruotsin ulkoministeri Maria Malmer Stenergard kritisoi Anderssonin lausuntoa voimakkaasti. Hänen mukaansa oppositiopuolue oli luvannut pidättäytyä julkisesta kritiikistä.
Mikä on tilanne Ruotsissa nyt?
– Ruotsin hallitus on päättänyt aloittaa keskustelut Ranskan kanssa. Keskustelut ovat nyt käynnissä. Uskon, että ensimmäiset tapaamiset on jo pidetty. Hyvä asia on se, että Ruotsin hallitus – ja tämä oli heidän päätöksensä, ei jotain, mistä olisimme yhdessä sopineet laajasti Ruotsin parlamentissa – on myös selvästi todennut, että pidämme kiinni siitä, mitä sanoimme liittyessämme Natoon. Emme halua ydinaseita Ruotsin alueelle.
Salliiko Ruotsin laki tällä hetkellä ydinaseiden tuomisen Ruotsin alueelle kriisitilanteessa?
– Tämä ei ole laki, vaan sopimus. Olemme sopineet, että rauhan aikana Ruotsin alueelle ei tuoda ydinaseita.
Asiasta tullaan kuitenkin keskustelemaan myös tulevina vuosina, jos Andersson itse on pääministeri.
– Ei ydinaseita Ruotsiin rauhan aikana. Mutta nyt kun nykyinen hallitus on päättänyt aloittaa nämä keskustelut Ranskan kanssa, minä tai me jatkamme niitä. Sitten katsomme, mihin ne keskustelut johtavat.
Olette varmasti keskustelleet asiasta myös Antti Lindtmanin kanssa. Millaisia keskustelut ovat olleet?
– Ne keskustelut jäävät meidän välillemme. Mutta mielestäni sosialidemokraattien kanta on selvä. On olemassa myös ydinsulkusopimus, jonka molemmat maamme ovat allekirjoittaneet. Maailmasta ei tule parempaa paikkaa sillä, että yhä useammalla maalla on ydinaseita.