Parlamentaarinen työryhmä sopi velkajarrusta viime vuoden lokakuussa. Tässä tarkempi erittely sen käytännön merkityksestä.
Lue tiivistelmä
Puolet suomalaisista ei usko velkajarrun vaatimien sopeutusten toteutuvan, kertoo Iro Researchin kyselytutkimus.
Aiheeseen liittyvät julkaisut
Kokoomuksen äänestäjistä 65 prosenttia uskoo velkajarruun, kun vasemmistoliiton äänestäjistä 73 prosenttia ei usko.
Iro Researchin Juho Rahkonen arvioi, että vaaditut 8–11 miljardin säästöt kuulostavat kansalaisista hurjilta.
Liike Nytin puheenjohtaja Harry Harkimo on irtaantunut velkajarrusovusta pitäen tavoitteita mahdottomina.Näytä lisää
Puolet suomalaisista ei usko velkajarrun vaatimien sopeutusten toteutuvan, selviää Iro Researchin kyselytutkimuksesta.
Suomalaisista 49 prosenttia ei usko, että Suomi pystyy toteuttamaan velkajarrusopimuksen vaatimat sopeutukset. 31 prosenttia vastaajista taas uskoo siihen, ja 21 prosenttia ei osannut sanoa kantaansa.
Kaikki eduskuntapuolueet vasemmistoliittoa lukuun ottamatta ovat sopineet yhdessä velkajarrusta. Käytännössä velkajarrun toteutuminen edellyttää miljardien säästämistä joko menoja leikkaamalla tai veroja korottamalla.
Tavoitteena on pienentää Suomen velkasuhdetta.
Kyselyssä vasemmistoliiton skeptisyys velkajarrua kohtaan näkyy selvästi. Puoluetta äänestävistä 73 prosenttia ei usko velkajarrusopimuksen vaatimien sopeutusten toteutumiseen, kun vain 14 prosenttia uskoo.
Kokoomuksen äänestäjien joukossa ollaan optimistisimpia. 65 prosenttia uskoo velkajarruun, 25 prosenttia ei.
– Velkajarrutyöryhmä henkilöityi paljon sen puheenjohtajaan, joka oli kokoomuksen Ville Valkonen, pohtii Iro Researchin Juho Rahkonen.
Kokoomus ja vasemmistoliitto ovat ääripäitä. Muut puolueet asettuvat niiden väliin lähes mallikelpoisen oikeisto–vasemmisto-jaon mukaan.
– Tämähän menee kauniisti, Rahkonen ihastelee.
Hän näkee syynä sen, että velkajarrusopeutuksissa on lopulta kyse julkisen sektorin koosta eli hyvin perinteisestä oikeisto–vasemmisto-kysymyksestä.
Usko velkajarruun asettuu hyvin pitkälti oikeisto–vasemmisto-akselin mukaisesti. Kuva: Rio Gandara / HS
Keskustan kannattajissa on vahva epäuskoisten joukko. Peräti 57 prosenttia on ei-linjalla. Velkajarruun uskoo 31 prosenttia.
– Keskusta asettuu tässä aika samoihin lukemiin kuin suomalaiset keskimäärin, Rahkonen huomauttaa.
Myös Liike Nytin kannattajissa on vahva epäilijöiden joukko. Vaikka 35 prosenttia uskoo velkajarruun, yli puolet ei siihen luota.
Liike Nyt irtaantui vastikään velkajarrusovusta. Puolueen puheenjohtaja ja ainoa kansanedustaja Harry Harkimo on sanonut, ettei puolue voi sitoutua velkajarruun, koska hallituskaan ei ole sitoutunut siihen.
Harkimon Liike Nyt irtaantui velkajarrusovusta. Siinä ei ole mukana myöskään vasemmistoliitto. Kuva: Anton Kunnas / HS
– Jos hallitus on nyt säästänyt tämän neljän vuoden aikana neljä miljardia, niin miten kuvitellaan, että pystytään säästämään kolmen vuoden aikana yhdeksän miljardia. Se on täysin mahdoton ajatus ja tukahduttaa koko talouden, Harkimo sanoi IS:lle.
Vaaditut 8–11 miljardin säästöt ensi hallituskaudelle kuulostavat myös Juho Rahkosen mielestä ensilukemalla hurjilta, ja hän uskoo kansalaisten negatiivisen suhtautumisen johtuvan siitä.
– Ehkä jos siitä tulee uusi normaali, niin siihen aletaan tottua, hän pohtii.
Hän vertaa tilannetta edesmenneen mäkihyppääjä–laulaja–viihdejulkkis Matti Nykäsen ohjenuoraan.
– Onkohan velkajarru vähän niin kuin se Nykäsen kuuluisa tavoite olla sata päivää juomatta? Matti oikein alleviivasi lehtihaastattelussa aikoinaan, että kyseessä on nimenomaan tavoite – ei hän voi satavarmasti luvata, että pystyy olemaan sata päivää juomatta.
– Se kuvastaa sitä, että vaikka ei päästäisi noihin sopeutustavoitteisiin, niin jo yhteisesti sovitun tavoitteen olemassaolollaan on arvonsa. Tavoite voi siis silti ohjata, vaikkei se toteutuisikaan, hän selventää.
